Kuka auttaa lasta kun vanhempi juo?

Neljäsosa suomalaisnuorista kertoo kokevansa haittoja vanhempien päihteidenkäytöstä. Valtaosa lasten kanssa työskentelevistä ammattilaisista kohtaa työssään vanhempiensa päihteidenkäytöstä kärsiviä lapsia.

Lapsen tukitarpeen tunnistaminen ja siihen reagoiminen koetaan haastavaksi, ilmenee A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan vuonna 2010 teettämästä kyselystä, joka suunnattiin lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Kodin ongelmaa ei välttämättä voi havaita lapsen olemuksesta tai käyttäytymisestä. Vajaa kolmannes vanhempien ongelmallisesta päihteidenkäytön tapauksista tulee ammattilaisen tietoon lapsen itsensä kertomana.  Ammattilaiset kokevat omat tietonsa vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista ja lasten auttamisesta usein riittämättömiksi.  Keskeiseksi asiaksi lasten kohtaamisessa kyselyyn vastanneet nostavat lapsen tukemisen ja auttamisen kuuntelemalla, olemalla läsnä ja antamalla aikaa.  Palvelujärjestelmälle lapsen tarvitsema yksilöllinen huomioiminen on haaste.
 
Johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä painottaa vanhempien päihdeongelmien varhaisen tunnistamisen tärkeyttä. "Myös alkoholinkäyttönsä riskirajojen alapuolella pitävien ns. tavallisten vanhempien tietoisuutta oman alkoholinkäytön vaikutuksesta lapseen on lisättävä."
 
Nuorten omia näkemyksiä heidän tarvitsemastaan tuesta selvitettiin kesällä 2011 valtakunnallisessa Lasisen lapsuuden Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. Nuorten mielestä avun saaminen ei saisi jäädä nuoren oman aloitteen varaan, sillä rohkeus ei monesti riitä avun hakemiseen häpeälliseksi koetussa asiassa. Toisaalta nuorille olisi aina oltava kuulija silloin, kun hän on valmis avautumaan huolistaan. Nuoret toivovat myös anonyymeja palveluja netissä ja puhelimitse sekä vertaistukea ja kokemusten jakamista, jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea olevansa yksin ongelman kanssa. Arjen jaksamista helpottaisivat nuorisotiloista turvataloihin paikat, joihin voisi huonoimmilla hetkillä "paeta" kodin myrskyjä.
 
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kannustaa hyödyntämään lasten ja nuorten kokemustietoa palveluiden kehittämisessä. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös ymmärrettävää tietoa palveluista. Lasten kannalta palvelut ovat ihmisiä. Jos ammatti-ihmisellä ja lapsella on aikaa kohdata niin että tullaan tutuiksi, palvelun laatu paranee. Koulu on lapselle tutuin ja tärkein kodin ulkopuolinen yhteisö. Mitä tiiviimmin erilaiset palvelut kiinnittyvät koulun yhteyteen, sitä enemmän lasten ja nuorten kynnys palveluihin hakeutumiseen alenee. Ammattilaisten yhteistyö ja toiminta monialaisesti on lasten ja nuorten kannalta tärkeää, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
 
A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus toiminta on 25 vuoden ajan määrätietoisesti pyrkinyt ehkäisemään aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia haittoja.  Lasinen lapsuus järjestää 11.11.2011 Helsingissä seminaarin aiheesta: Kuka auttaa lasta kun vanhempi juo? 
 
Lisätietoja:
A-klinikkasäätiö: Minna Ilva, p. 044 3534 932, ja Janne Takala, p. 050 3629 014, www.lasinenlapsuus.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö: johtaja Kari Paaso, p. (09) 1607 4018
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, p. 050 5309 697