Päihdepalveluiden tarve kasvaa, maksajat vähenevät

A-klinikkasäätiön toimintayksiköt kohtasivat vuonna 2008 kasvokkain kaikkiaan noin 31 900 päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Säätiön tuottamissa päihdehuollon avohoitopalveluissa oli noin 27 200 asiakasta. Kuntoutuspalveluissa asiakkaita oli noin 4 600 ja asumispalveluissa noin 500.

Asiakasmäärä on noussut viime vuodesta sekä A-klinikoilla että huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapalveluissa ja korvaushoidoissa. Nuorisoasemien käyttö pysyi ennallaan. Laitosmaisten yksiköiden hoitovuorokaudet vähenivät jonkin verran. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalassa hoitovuorokausien määrä nousi hieman.

A-klinikkasäätiön verkkopalveluiden suosio kasvoi. Päihdelinkki.fi tavoitti kuukausittain keskimäärin noin 57 000 eri kävijää. Uusi Voimapiiri-tekstiviestipalvelu tavoitti noin 960 asiakasta vuonna 2008.

A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2008 hoitopalveluille asettamansa vuositavoitteet yleisesti ottaen hyvin. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osin saavuttamatta. ”Tämä kertoo siitä, että moniongelmaisimmille ja huono-osaisimmille suunnattuihin palveluihin ei ohjata riittävästi asiakkaita heidän palvelutarpeittensa mukaisesti”, sanoo A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja, professori Lasse Murto.

Päihdehuollon palveluntuottajat, joista A-klinikkasäätiö on suurin, ovat tällä hetkellä taloudellisissa hankaluuksissa. Monilla kunnilla ei ole varaa ostaa jo sovittujakaan palveluita, ja uusia sopimuksia tehdään tarvetta paljon pienemmille asiakasmäärille ja alle suoritekustannusten. Kuluvasta vuodesta ennakoidaan vaikeaa ja ensi vuodesta entistäkin tiukempaa.

Päihdepalveluiden järjestötuottajat ovat erityisen vaikeassa tilanteessa. Voittoa tavoittelemattomilla yleishyödyllisillä järjestöillä ei yleensä ole käyttöpääomaa, jolla voisi tasata hyviä ja huonoja vuosia. Pääosa kustannuksista muodostuu palkkakuluista, joten ainoa tapa menojen vähentämiseen kohdistuu henkilökuntaan. Säästöjen aikaansaaminen rikkomatta hoitopalveluita koskevia lakeja, asetuksia ja käypä hoito -suosituksia on lähes mahdotonta.

Päihdepalveluille kuitenkin on sekä tarvetta että kysyntää. Päihteidenkäyttönsä kanssa vaikeuksiin joutuneiden määrä ei ole vähentynyt, päinvastoin. Ongelmana on kuntatalouden tiukkuus: maksajia palveluille on yhä vaikeampi löytää.

A-klinikkasäätiö on Suomen suurin päihdealan järjestö, jolla oli vuoden 2008 lopussa 834 työntekijää. Vuonna 1955 perustettu A-klinikkasäätiö hoitaa noin 40 prosenttia maamme päihdehuollon erityispalveluiden asiakkaista. A-klinikkasäätiö paitsi tuottaa kuntien toimeksiannosta monipuolisia päihdepalveluja, myös suorittaa pääosin RAY-rahoitteista järjestölähtöistä asiantuntijatyötä.

Aiheesta lisää:

Päätoimittaja Teuvo Peltoniemi: Elvytetään päihdehuolto (pääkirjoitus Tiimissä 2/2009)

Toimitusjohtaja Lasse Murto: Päihdehuolto suurten haasteiden edessä (pääkirjoitus Tiimissä 1/2009)

A-klinikkasäätiön vuosikertomus 2008.