Komissio kännykänkäyttäjän puolella - Antti Peltomäen haastattelu

E-inclusion ministerikonferenssissa mitaleita jakamassa kiersi suomalaisille tuttu mies, mutta uudessa virassa: Antti Peltomäki, DG Information Society and Media -osaston apulaisjohtaja.

A-klinikkasäätiö sai vuodenvaihteessa Wienissä palkinnon Lasinen lapsuus - toiminnan Varjomaailma-verkkopalvelusta.  Konferensssin aikana sain tilaisuuden  haastatella EU:n tietoyhteiskunta-asioiden korkea-arvoista virkamiestä Antti Peltomäkeä. Hän oli aikaisemmin EU:n Helsingin toimiston johtaja, joten hän on epäilemättä mies paikallaan arvioimaan tietoyhteiskunnan kehitystä sekä EU:n että Suomen perspektiivistä.

KYSYMYS: Eräs EU:n eniten kansansuosiota saavuttaneita toimenpiteitä on ollut puuttuminen teleyhtiöiden kiskurihintoihin ulkomaissa roaming-yhteyksissä. Komissio on asettanut rajat kännykkäpuheluiden hinnoille ja vastikään myös tekstiviestien hinnoille.  Mutta edelleenkin uutisoidaan, kuinka kansalaiset ovat lukiessaan sähköpostin liitteitä toisessa EU-maassa saaneet satojen, jopa tuhansien eurojen laskuja verkon käytöstä, joka tavallisesti maksaa kotimaassa parikymmentä euroa kuussa. Koska myös dataliikenteen hinnat saadaan kuriin?

Antti Peltomäki: Tilannetta seurataan nyt tarkasti. Operaattoreilta odotetaan itsesäätelyä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Jos niin ei tapahdu komission täytyy puuttua tilanteeseen. On tietysti niinkin, että teleliikenteen hintojen säätely on EU:ssa hiukan ristiriidassa unionin erityisesti ajaman kilpailun vapauden kanssa. Eivät kaikki komissiossa aluksi olleet innostuneita telealan tämänkaltaisesta säätelystä. Nyt päätökset on kuitenkin tehty suurella yksimielisyydellä.

- Toisaalta hintakattojen asettaminen dataliikenteelle juuri tässä maailman tilanteessa on vaikea asia. Samaan aikaan teleoperaattoreita pitäisi rohkaista investoimaan tulevaisuuteen tähdäten ja komission kantaa huolta siitä, että verkko-operaattorit pysyvät hengissä laman yli.  Onhan niiden saatava kohtuullinen marginaali palveluistaan. Kännykkä- ja internet-palveluiden hinnat ovat nyt laskeneet useita vuosia. Jossakin vaiheessa tullee kääntöpiste tai ainakin hinnat pysähtynevät tietylle tasolle.

Valtion ohjaus vai markkinavoimat?

KYSYMYS: Tavallisen ihmisen kannalta verkkopalveluiden suurimpia haittatekijöitä on nykyisin roskaposti, joka muodostaa jo sähköpostiliikenteen valtaosan. Mitä komissio on tehnyt roskapostin vähentämiseksi?

Antti Peltomäki:  Olemme ottanet asian esille mm. Venäjän kanssa käydyissä neuvotteluissa. Yleisestikin ottaen tietoverkkojen turvallisuusasiat ovat nyt hyvin tärkeitä, koska yhteiskunnat ovat niin riippuvaisia tai haavoittuvaisia niistä.

KYSYMYS: Suomessa on aikaisemmin ajateltu, että markkinavoimat hoitavat hyvät nettiyhteydet kaikelle kansalle. Nyt Suomessakin on tehty linjanmuutos, ja valtio on ryhtynyt rahoittamaan verkkojen rakentamista. Miten arvioit uutta linjausta?

Antti Peltomäki:  Laman alkuun osutettu linjanmuutoksen ajoitus oli Suomen kannalta erinomainen, vaikkakaan ei varmasti tietoisesti tehty.  Kuitenkin tasa-arvon lisäämiseksi juuri nyt sekä valtion että kuntien pitäisi investoida enemmän verkkohankkeisiin ja vahvistaa niitä tulevaisuutta silmälläpitäen.

-  Pitäisi unohtaa joutavanpäiväiset pikkuriidat ja ylittää ne arkiset esteet, joita verkkopalveluiden rakentamisessa on ollut Suomessa jopa valtion eri yksiköiden väillä. Tätä aikaa parempaa hetkeä ei tule. Tällaisen yhteislinjan aikaansaaminen kaipaa kuitenkin Suomessa poliittisia päätöksiä, tekniikasta se ei enää ole kiinni.

KYSYMYS: Pärjääkö Eurooppa tietoyhteiskunnan kehittämisessä Yhdysvaltojen ja Aasian rinnalla?

Antti Peltomäki:  EU ja USA ovat ehkä paremmin vertailukelpoisia yhteiskuntiensa peruspiirteiden samankaltaisuuden vuoksi. Aasiassa toimintamalli on erilainen ja valtionohjaus oleellisesti tiukempaa kuin meillä. Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii nyt innovaatiopolitiikkaa. Se on pitkällä tähtäimellä tehokkainta.

Kymmenkunta ministeriä ja korkea-arvoista EU-virkamiestä esitteli e-inclusion konferenssin asiasisältöä lehdistöpaneelissa Wienissä. Liekö kuvaavaa, että vain yksi heistä mainitsi matkapuhelimen. Muuten liideltiin aika tavalla tavallisen kuluttajan digitaalisen arjen yläpuolella asioissa, joita oli kuultu ennenkin. Olisiko Euroopan innovatiivisuus vielä pelkkä toivesana?

Wienin ministerikonferenssissa olivat ymmärrettävästi paljon esillä digitaalisen tasa-arvon kysymykset; alueelliset, ikäryhmien, ja sukupuolierot verkkopalveluiden käytössä. Monien mielestä keskustelu oli niissä aika vanhentunutta, perinteistä ja turhan yksinkertaistavaa.

Antti Peltomäen mukaan se on sinänsä ymmärrettävää, kun ajatellaan, kuinka uusia monet digitaaliset palvelut ovat. Peltomäki sanoo muistavansa kun kotiin hankittiin ensimmäinen mustavalkoinen televisio 1960. Nyt meillä on sukupolvi, joka ei kokenut aikaa ennen televisiota, tietokonetta tai edes Internetiä, hän muistuttaa. Hänen mukaansa komission linjauksessa on tällä hetkellä oleellista saada aikaan EU-maissa digitasa-arvon eräänlainen minimitaso, medialukutaito kaikille.

Sen sijaan jo sukupolvien välisissä tietoverkkojen käyttötavoissa on eroja, joihin komissiossa ei ole kiinnitetty paljon huomiota. Facebook on nuorten maailmaa ja sähköposti vanhempien. Se saattaa tietysti aiheuttaa kuilua nuorten ja vanhempien välillä, Antti Peltomäki miettii.
Ja tässä se yksi, jonka lehdistötilaisuuden puheessa kännykkä sentään esiintyi, Itävallan sosiaaliministeri Erwin Buchinger. Shirley Hubara esittelee Buchingerille A-klinikkasäätiön voittoisaa Varjomaailma- sivustoa.