Vaikuttavuuspankissa asioimassa

Nyt on pakko kehua brittejä, noita toimen miehiä ja naisia. He ovat nimittäin tarttuneet härkää sarvista ja ylittäneet komeasti kuilun tutkimuksen ja käytännön välillä. Kuilun ylittävä silta on nettipalvelu nimeltään Drug and Alcohol Findings (DAF) eli suomeksi Alkoholi- ja huumelöydökset. Vuodesta 2006 alkaen sen osana on lisäksi toiminut vaikuttavuustuloksiin keskittyvä palvelu Effectiveness Bank eli Vaikuttavuuspankki.

Palvelun ideana on referoida uusia tutkimustuloksia selkokielisesti ja käytännön kannalta merkityksellisellä tavalla. Kolmen organisaation yhdessä ylläpitämää palvelua pyörittää tiedetoimittaja Mike Ashton Tottenhamista. Hän seuraa alan keskeisimpiä tutkimusjulkaisuja ja kirjoittaa niistä raportteja DAF-palveluun; olennainen osa raportointia on miettiä, mitä tutkimustulos tarkoittaa käytännön hoitotyön tai prevention kannalta. Yleensä Ashton lähettää tutkimuskoonnoksiaan meille tilaajille kerran kuukaudessa.

Vaikka DAF on näkökulmiltaan usein painottunut Brittein saarille ja referoitu tutkimus on pääsääntöisesti angloamerikkalaista, monet aiheet ovat meillekin ajankohtaisia. Viime kuukausina palvelussa on muun muassa selvitetty, tukeeko tutkimus päihdeongelman sekä masennuksen ja ahdistuksen hoitamista samassa yhteydessä? Referoidun katsauksen perusteella tukee, mutta toisaalta liikaa intoilua toppuutellaan, sillä tutkimusnäyttö on vielä hataraa. Tärkeä tulos myös meikäläiseen päihde- ja mielenterveyshoidon yhdistämismylläkkään.

Aivan ajankohtaisimpien teemojen lisäksi DAF käsittelee kestoaiheita, kuten maaliskuussa sitä, milloin raittius ja milloin taas alkoholin kohtuukäyttö toimivat parhaiten hoidon tavoitteina (ks. oheinen kuvio). Hankalasta, usein myös moraalisia tuntemuksia herättävästä aiheesta tehdyn ansiokkaan referaatin tulos on, että vastaus riippuu siitä, mitä hoidossa menestymisellä tarkoitetaan… mutta yleisenä ohjenuorina kuitenkin todetaan, että molempien tavoitteiden tulisi olla mahdollisia ja että asiakkaan itse paremmaksi tavoitteeksi näkemä on yleensä myös se, johon kannattaa tarttua.

Lähde: Adamson S.J., Heather N., Morton V. et al. (2010) Initial preference
for drinking goal in the treatment of alcohol problems: II. Treatment
outcomes. Alcohol and Alcoholism: 45(2), p. 136–142.

DAF:n referaateista käy usein myös ilmi se tosiseikka, että tutkimustieto on tyypillisesti luonteeltaan epäröivää: se tarjoaa harvoin selkeitä vastauksia. Joskus kuitenkin. Esimerkiksi helmikuussa selvitettiin, kumpi näyttäisi olevan vaikuttavampi vaihtoehto päihdehuollon naispuolisille asiakkaille, yksilö- vai pariterapia? Suhteellisen selkeä vastaus satunnaistetusta tutkimusasetelmasta oli: pariterapia. Mutta pohdittavaksi jää, pätisikö sama tulos suomalaisessa päihdeongelma- ja parisuhdetodellisuudessa?

Pdf-muodossa nettiin tallennettuja tekstitiedostoja ladataan palvelusta keskimäärin noin 25 000 kertaa kuukaudessa. Kätevintä on tilata DAF omaan sähköpostiin. Drug and Alcohol Findings löytyy osoitteesta http://findings.org.uk/

Tuukka Tammi