Motivoiva lähestymistapa

Tarjoamme motivoivan lähestymistavan (motivoivan haastattelun) taitoihin perehdyttävää koulutusta tilaajan tarpeiden mukaan räätälöitynä. Koulutus voi sisältää esimerkiksi seuraavia sisältöjä:

  • Asiakkaan kohtaamisen taidot
  • Myötäelämisen ja ymmärtämisen taidot
  • Keskusteluympäristön luomisen avaintaidot
  • Muutoksen vaiheiden mukainen työskentely

Motivoiva lähestymistapa koulutusaiheena pyrkii vastaamaan todellisiin muutostyön tilanteisiin. Hyvässä keskustelutavassa hahmotetaan ja jäsennetään asiakkaan elämää, motiiveja ja tarpeita. Keskustelussa pyritään ottamaan huomioon toinen ihminen kokonaisvaltaisesti, hänen tilanteensa, näkemyksensä ja mahdollisuutensa muutokseen.

Työntekijältä vaaditaan paljon. Miten säilyä asiallisena ja samalla rakentaa myötätunto asiakasta kohtaan? Toisen ihmisen motivoiminen ei ole mahdollista ilman puolelle menemistä, ilman käsitystä toisen ihmisen elämäntilanteesta ja tämän hetken kokemuksesta. Tämä vaatii toisen ymmärtämisen esteiden vähentämistä ja poistamista. Kohtaamisen taidossa suurin kehittämisen kohde on työntekijän oma mieli. Kuinka voi väsymättä ja vastavuoroisesti keskustella hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja tuntea samalla tyydytystä työssään?

Hyvässä kohtaamisessa asiakas/potilas pääsee ymmärtävään kehykseen. Hän tuntee suopean keskusteluympäristön. Tämän lisäksi hän havaitsee toiminnassa johdonmukaisuutta ja pyrkimystä ongelmiensa ratkontaan. Sitten asiakasta/potilasta kannustetaan tarkastelemaan omaa osuuttaan muutoksessa ja häntä sitoutetaan sopimuksilla. Kehykseen kuuluu siis hyvä kohtaaminen ja työntekijän ymmärrys sekä keskustelujen johdonmukaisuus ja pyrkimys säilyttää hanke asiakkaalla itsellään.

Olennaista on että asiakkaiden/potilaiden muutokseen liittyvä tuki on hyvin monentasoista, koska muutostarpeet ovat erilaisia. Kyse voi olla yksittäisen tavan muuttamisesta tai yksittäisen asian, esimerkiksi terveydentilan muutoksesta, joka vaatii useamman arjen tavan muutosta. Motivointityö voi olla myös asiakkaan päivittäistä tai säännöllistä tapaamista, joissa motivointi on usein ohjauskeskusteluja terveyteen ja toimintakykyyn liittyvissä asioista. Se voi olla ajoittainen kriisi mielenterveystyön pitkällä aikajaksolla, jolloin toistuvaa huolenpitoa voisi kutsua care- tai case-managementiksi. Asiakasta/potilasta autetaan tilanteen mukaan ja motivoinnilla pyritään ennaltaehkäisyyn.