Arviointitutkimus: Terveysneuvonta ollut menestyksekäs ja kustannustehokas interventio

Ruiskuhuumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet ovat olleet menestyksekäs ja hyvin kustannustehokas interventio tartuntatautien torjunnassa, summaa Kansanterveyslaitoksen arviointitutkimus.

Terveysneuvontapisteet todetaan toimivaksi sosiaaliseksi innovaatioksi, joka yhdistää matalan kynnyksen terveyspalvelut ja terveyden edistämisen haittojen vähentämiseen. Malli kannattaisi ottaa käyttöön myös Suomen rajojen ulkopuolella, arviointiraportissa suositellaan.

Kansanterveyslaitos arvioi, että terveysneuvonnan ansiosta on ehkäisty tuhansien henkilöiden sairastuminen hi-virukseen ja vähintään yhtä paljon erilaisia hepatiitti-infektioita. Vuonna 2007 Suomessa todettiin vain 10 ruiskuhuumeiden käyttöön liittynyttä uutta hiv-tapausta, ja niistäkin suuri osa ulkomaalaisilta.

Terveysneuvontapisteiden vaikuttavuutta tartuntatautien ehkäisyssä ja torjunnassa arvioitiin käyttämällä aineistona mm. seurantatietoa tartuntatautien esiintyvyydestä, neuvontapisteiden toimintatilastoja ja rekisteritutkimuksia huumeidenkäyttäjien määristä. Lisäksi haastateltiin terveysneuvontapisteiden henkilöstöä.

Luottamus olennaisinta

Haastatteluihin osallistuneita terveysneuvontapisteiden työntekijöitä pyydettiin pohtimaan tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet toiminnan onnistumiseen. Tärkeimmäksi tekijäksi nostettiin luottamus, jota on paitsi rakennettava, myös pidettävä yllä jokapäiväisessä toiminnassa.

Luottamuksen rakentamisen ja ylläpitämisen lisäksi terveysneuvontatyön reunaehtoina ovat anonymiteetti, sijainnin ja palvelujen helppo lähestyttävyys, käytännönläheisyys, palvelujen käyttäjäystävällinen tunnelma ja tuomitsemattomuus, dialogi käyttäjien kanssa ja tavoitteiden realistinen hierarkia.

Työntekijöitä pyydettiin myös tuomaan esiin indikaattoreita, jotka kuvaisivat työssä onnistumista. Tartuntojen määrän merkittävän vähenemisen ja vuosittain kasvaneen vaihdettujen käyttövälineiden määrän nähtiin kertovan onnistumisesta. Lisäksi kerrottiin esimerkiksi asiakkaiden riskikäyttäytymisen vähenemisestä, myönteisemmäksi muuttuneesta suhtautumisesta omaa terveyttä kohtaan ja parantuneesta elämänhallinnasta. Myös huumehoitoihin hakeutuneiden määrän kasvun todettiin kertovan onnistumisesta.

Suomessa on toiminnassa 35 matalan kynnyksen terveysneuvontapistettä, joissa ruiskuhuumeiden käyttäjät voivat anonyymisti vaihtaa ruiskuja ja neuloja. Ammattihenkilökunta myös neuvoo terveysasioissa ja sosiaalisissa ongelmissa. Asiakkaat saavat tarvittaessa rokotuksia, ja heille voidaan myös tarjota testejä vaikkapa hiv-tartunnan varalta.

Vuonna 2006 terveysneuvontapisteissä käytiin noin 74 000 kertaa ja 2,3 miljoonaa ruiskua ja neulaa vaihdettiin uusiin. Arviolta puolet ruiskuhuumeiden käyttäjistä – noin 12 000 henkilöä – käyttää terveysneuvontapisteiden palveluita.

Anne Arponen, Henrikki Brummer-Korvenkontio, Kirsi Liitsola & Mika Salminen: Luottamus ja vapaaehtoisuus terveysneuvontapistetoiminnan onnistumisen edellytyksinä. Poikkitieteellinen arviointitutkimus ruiskuhuumeiden käyttäjien terveysneuvonnan vaikuttavuudesta tartuntatautien ehkäisyssä ja torjunnassa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B15/2008. Myös internetissä: www.thl.fi > Julkaisut > KTL:n julkaisut.

Tiimin sisällysluettelo