Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Kirjoittaja: 
Janne Takala & Minna Ilva

Humalajuominen ei kuulu kotiin. Ikävintä vanhempien alkoholinkäyttö on, kun lipsutaan sovitusta ja luvatusta. Mukavimmillaan vanhempi on selvin päin. Juhlatilanteissa aikuinen saa ottaa alkoholia.

Lisätiedot: 

Lisää tietoa netissä:

  • lasinenlapsuus.fi: aihepiirin tietoa lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
  • varjomaailma.fi: ohjausta ja vertaistukea nuorelle, jolla on huoli läheisen aikuisen alkoholinkäytöstä.
  • lastenseurassa.fi: herättelee aikuisia pohtimaan, miltä alkoholinkäyttö näyttää lasten silmin.

Tätä mieltä on suomalainen nuori. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus kysyi 12–18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta alkoholikulttuurista kesällä 2011. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin nuorten kokemuksia omien vanhempien juomisen aiheuttamista haitoista.

Tutkimus oli kansainvälisestikin merkittävä, sillä aihepiiriä on aiemmin tutkittu lapsuuttaan muisteleviin aikuisiin tai valikoituneeseen nuorisojoukkoon kohdistetuilla kyselyillä. Nyt tarjolla on ensi kertaa koko nuorison kokemuksia edustava tutkimus vanhempien juomisen vaikutuksista.

Kyselyn tulokset osoittavat, että nuoret kannattavat muutosta: vanhemmilta toivotaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomatavasta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä. Tv-ohjelmien ja mainosten tarjoama kuva alkoholin vaikutuksista ei ole nuorten mielestä totuudenmukainen.

Humalajuominen ei kuulu kotiin

Selkeästi suurin osa (82 %) kyselyn 12–18-vuotiaista vastaajista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön. Sen sijaan humalajuominen ei nuorten mielestä kuulu kotiin. Tätä mieltä oli 80 prosenttia vastaajista. Vanhempien alkoholinkäyttö on nuorten mielestä ikävintä, jos kodin asioiden hoito kärsii eikä lupauksista pidetä kiinni. Mukavimmillaan vanhemmat ovat selvin päin. Valtaosa nuorista, noin yhdeksän kymmenestä, kuitenkin hyväksyy vanhempiensa alkoholinkäytön juhlatilanteissa.

Vanhemmat ovat mukavimmillaan selvin päin.

Vastauksista välittyy vahva viesti, ettei vanhemman alkoholinkäyttö ole nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta lainkaan marginaalinen seikka. Avovastauksissa nousi toistuvasti esiin, etteivät vanhemmat ymmärrä, että heidän persoonallisuutensa muuttuminen alkoholin nauttimisen myötä voi ahdistaa nuorta. Nuoret uskovat vanhempien juomatavan vaikuttavan myös lasten alkoholiasenteisiin ja juomatapaan aikuisena. Mikäli aikuiset joisivat nuorten toivomalla hillityllä ja hallitulla tyylillä, tuo mahdollinen vaikutus voisi olla pelkästään myönteinen asia.

Vanhemmat vaikuttavat nuoriin myös puheillaan: vastaajista 84 prosenttia katsoo, että vanhempien tulisi kertoa nuorille faktatietoa alkoholinkäytön vaikutuksista. Toisaalta nuoret esittivät kyselyssä myös epäilyksensä siitä, onko aikuisilla riittävästi tietoa alkoholinkäytön ja päihtymyksen vaikutuksista. Huomattavasti harvempi toivoo vanhempien kertovan omista juomiskokemuksistaan. Kenties vanhemman ei haluta heittäytyvän liian toverilliseksi asiassa.

Kasvattajien ja asiantuntijoiden puheissa usein rinnastetaan alkoholin maistattaminen kotioloissa ja alkoholin hakeminen lapselle. Nuoret eivät koe asiaa samalla tavoin, ainakaan jos maistattaminen on asiaa kysyttäessä kehystetty hyväksi tavaksi opettaa hillittyä alkoholinkäyttöä ja hakeminen keinoksi kontrolloida nuoren alkoholinkäytön määrää. Nuorista 46 prosenttia on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että alkoholijuomia pitäisi saada maistaa kotona, jotta lapsi tai nuori oppisi käyttämään alkoholia oikein. Sen sijaan vain 14 prosenttia vastaajista pitää järkevänä hakea yläasteikäiselle juomia valvomistarkoituksessa.

Haittoja aiheutuu joka neljännelle nuorelle

Aikuisten alkoholinkäyttöön suhtaudutaan sallivimmin silloin, kun se on kohtuullista tai liittyy juhlatilanteisiin. Humaltumista ei hyväksytä, eikä alkoholinkäyttö ole useimpien mielestä aikuisen yksityisasia, varsinkaan jos hänellä lapsia. Huomattava osa kyselyyn vastanneista kertoo vanhempien juomisen myös aiheuttavan esimerkiksi häpeää (29 %) ja inhoa (26 %). Myönteiset vaikutukset ovat selvästi harvinaisempia.

Varsinaisia haittoja kodin aikuisten päihteidenkäytöstä kertoo kokeneensa 26 prosenttia nuorista, mikä on korkeampi osuus kuin aikuisille tehdyissä kyselyissä (21 % vuonna 2004 ja 23 % vuonna 2009). Suomalaisnuorista oli kotonaan kokenut haittoja usein 2 prosenttia ja joskus 24 prosenttia. Nuori voi siis kokea satunnaisenkin alkoholinkäytön seuraukset haitallisiksi.

Tarkennettaessa kenen tai keiden alkoholinkäytöstä haittoja on aiheutunut, selvästi yleisimmin on vastattu isä (78 %) ja seuraavaksi yleisimmin äiti (34 %). Myös äidin puoliso oli melko tavallinen haittojen aiheuttaja. Vanhempien tuttavan juomisesta oli kotonaan kokenut haittoja yllättäen peräti 10 prosenttia kaikista haittoja kokeneista.

Yleisimpiä vanhempien juomisen aiheuttamia haittoja (kuvio 1) ovat kyselyn mukaan perheriidat (53 %), häpeä vanhemmista (49 %) ja ahdistus (38 %). Tytöt kokevat poikia yleisemmin ahdistusta ja pelkoa juovaa vanhempaa kohtaan. Vanhempien juomisesta haittoja kokeneista yli neljännes on joutunut salailemaan vanhempien juomista. Melkein yhtä tavallista on joutua huolehtimaan päihtyneestä vanhemmasta. Moni jättää myös kavereita kutsumatta kotiin vanhempien juomisen vuoksi.

Tulevaisuuden suhteen nuoria huolettaa vanhempien päihteidenkäytön vaikutus heidän terveyteensä ja elinikäänsä. Vanhemman joutuminen onnettomuuteen pelottaa jopa kolmannesta vanhempien juomisesta kärsineistä 12–13-vuotiaista. Aikuisen alkoholinkäytöstä johtuvaa ahdistusta lievitetään yleisimmin kavereita tapaamalla, musiikkia kuuntelemalla ja – varsinkin pojat – netissä surffaamalla. Nuorten selviytymisstrategiat ovat moninaisia: yksi pakenee juomistilanteita, toinen kokee helpotusta kavereiden seurassa ja jollekin tunneperäinen uppoutuminen esimerkiksi musiikkiin on tärkeää.

Mikä auttaa nuorta?

Aikuinen kuuntelija löytyy useimmiten ydinperheen piiristä. Myös aiemman tutkimuksen mukaan selvän vanhemman toiminta on nuoren kasvun kannalta tärkeä suojaava tekijä. Neljännes haittoja kokeneista nuorista ei kuitenkaan ole halunnut puhua tunteistaan kenellekään aikuiselle. Erityisen hankalalta vaikuttaisi niiden nuorten elämäntilanne, joiden kotona ei asu sellaista vanhempaa, jonka kanssa keskustelua aiheesta voi käydä. Näiden nuorten kannalta olisi toivottavaa, että tarjolla olisi riittävästi aihepiirin tukipalveluja. Tärkeää olisi, että nuoria usein kohtaavat ammattilaiset, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät, hallitsisivat perustiedot kodin päihteidenkäytön vaikutuksista ja tietäisivät, miten vaikeassa kotitilanteessa elävää nuorta voi tukea.

Elämä helpottuisi, jos riitely kotona loppuisi.

Aikuisten alkoholinkäytöstä haittoja kokeneiden nuorten elämää helpottaisi yleisimmin riitelyn ja tappelun loppuminen (22 % on tätä mieltä: tytöistä 28 %, pojista 14 %), kotoa pois pääseminen silloin, kun siellä on vaikeaa (20 %: tytöistä 30 % ja pojista 8 %) sekä se, että saisi viettää enemmän aikaa tai harrastaa enemmän vanhempien kanssa.

Palvelujärjestelmä voisi nykyistä paremmin tukea nuorta, jonka kotona liiallinen juominen on tavallista. Nuoret kirjoittivat kyselyyn toivovansa esimerkiksi paikkoja, joihin voi mennä pahoina päivinä. Tuen saamisen ja hetkellisen rauhan paikka voi löytyä myös netistä, jonne nuoret toivovat paitsi kanavia vertaistuen saamiseen, myös osaavia aikuisia. Nuorten mielestä on tärkeää, että aikuisia on helposti tavoitettavissa keskusteluavuksi. Nuoret kertovat palveluihin liittyvistä toiveistaan hyvin asiantuntijamaisella tavalla. Tarjolle toivotaan esimerkiksi sellaisia palveluita, joihin hakeutuessaan nuori ei leimautuisi ”heikoksi”, kuten yksi vastaaja luonnehti.

Nuoret toivovat alkoholikulttuurin muutosta

Kyselyssä myös testattiin nuorten suomalaista alkoholikulttuuria koskevia asenteita. Koska varsin nuorelta vastaajajoukolta haluttiin tiedustella kohtalaisen abstrakteja asioita, kulttuuria koskevat kysymykset puettiin väittämiksi (kuvio 2).

Kaksi kolmesta nuoresta on sitä mieltä, että ryyppäysjuttuja pidetään liiankin hauskoina. Lähes sama osuus toivoo, ettei niin usein näkisi humalaisia julkisilla paikoilla. Suurin osa kokee myös, että humaltumista ihannoidaan liikaa. Selvästi yli puolet nuorista on havainnut, että alkoholista kieltäytymistä joutuu Suomessa perustelemaan. Lukua voi pitää hyvin korkeana alaikäisten nuorten kertomaksi. Vain viidennes vastaajista piti suomalaisten suhtautumista alkoholiin järkevänä.

Kyselyssä haluttiin myös selvittää ajankohtaista aihetta, miten alkoholinkäyttö näkyy nuorten mielestä mediassa. Yli puolet oli sitä mieltä, että nuoret näkevät paljon alkoholimainontaa. Vajaa puolet kertoo nuorten näkevän alkoholimainontaa myös netissä. Nuorilta kuitenkin löytyy kaivattua mediakriittisyyttä: merkittävä osa nuorista on nimittäin sitä mieltä, että tv-ohjelmat ja mainokset eivät tarjoa oikeaa kuvaa alkoholinkäytön vaikutuksista.

Nuorten toiveet ja ajatukset ovat olleet vaarassa jäädä syrjään julkisesta keskustelusta, jossa nuoria tarkastellaan usein erilaisten ilmiöiden ja tekijöiden, kuten suomalaisen humalahakuisen juomatavan tai tv-mainosten, tahdottomana kohteena. Nuorilla on mielipiteitä, joiden laajempi tutkiminen ja huomioiminen voisi avata myönteistä näkökulmaa usein toivottuun alkoholikulttuurimme muutokseen.

Kyselyn toteutus

Nuorten kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy kesäkuussa 2011. Tutkimukseen haasteltiin nettilomakkeella 841 suomalaista 12–18-vuotiasta nuorta siten, että tutkittavien joukko edusti koko Suomen väestöä mainitussa ikäryhmässä. Alle 15-vuotiaita haastateltiin vanhempien luvalla. Vanhemmat saivat tutustua kyselylomakkeeseen etukäteen.

Kysely rahoitettiin Lasten seurassa -yhteistyöohjelmasta, joka jakaa Lasisen lapsuuden kanssa yhteisen tavoitteen tuoda lasten ja nuorten näkökulmaa aikuisten alkoholinkäytöstä käytävään keskusteluun. Lasten seurassa -ohjelmaa hallinnoi ja rahoittaa Alko. Yhteistyössä ovat A-klinikkasäätiön lisäksi mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen vanhempainliitto.

Nuorten kysely jatkaa 25-vuotista Lasinen lapsuus -perinnettä luotettavan ja edustavan tiedon kartuttamisessa. Edelliset väestökyselyt toteutettiin vuosina 1994, 2004 ja 2009. Näissä keskityttiin kysymään aikuisväestöltä lapsuudenkodin alkoholinkäytöstä. Kyselyiden tulokset on luettavissa Lasisen lapsuuden verkkopalvelusta: lasinenlapsuus.fi.

Janne Takala ja Minna Ilva työskentelevät A-klinikkasäätiön kehittämisosastolla Lasinen lapsuus -hankkeessa.
 

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <img> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.