Himmelintekijät

Joulu lähestyy. Joulukoristeista kauneimpia ovat mielestäni perinteiset olkihimmelit. Suosittelen lämpimästi himmelin tekemistä: on meditatiivista askarrella yli tuhannesta muutaman sentin mittaisesta oljenpätkästä ankaran geometrinen kokonaisuus.

Koska kehitys kehittyy, himmelimalleja tulisi uudistaa. Moderneja malleja löytyy useiden järjestöjen toimintakertomuksista. Niissä esitellyt organisaatiomallit, prosessikuvaukset ja vuokaaviot tarjoavat himmelinrakentajalle paljon uusia ideoita.

Organisaatiokaavio kuvaa toiminnan järjestäytymisen tapaa ja prosessikuvaus johonkin kokonaisuuteen kuuluvien asioiden etenemisjärjestystä. Nämä laatikkokuviot ovat ajan myötä tulleet yhä monimutkaisemmiksi. Kahvia on täytynyt kulua, ennen kuin kaikki lokerot kytköksineen on saatu paperille raapustettua.

-----

Päihdetyö on varmaan monimutkaistunut. Kaikkinaisen hallinnointityön lisääntyminen tekee kuitenkin mietteliääksi. Perustyön oheen on tullut suunnittelua, arviointia, kehittämistä, evaluointia, johtamista, koordinointia, visiointia, seurantaa ja ties mitä peräänkatsomista. Ettei vain niitä joskus harrastettaisi perustyön sijaankin. Perustasolla ei taida enää olla työntekijää vaan asiakastyön rajapinnassa toimiva päihdetyön erityisasiantuntija.

Kaikkinaisen hallinnointityön kasvu tekee mietteliääksi.

Professori Matti Wiberg on hävyttömästi laskeskellut yliopistojen opetushenkilöstön ja muun henkilöstön – jotka hän nimeää byrokraateiksi – määrällisiä muutoksia. Hänen mukaansa byrokraattien määrä on lisääntynyt selvästi nopeammin kuin opettajien määrä. Olisi kiinnostavaa tehdä henkilöstöryhmien määrällisten muutosten vertailua myös päihdehuollossa.

Kun valtion tuottavuusohjelmat pistävät nyt ylemmän opetuksen rahoitusta tiukalle, niin nämä ilmoittavat leikkaavansa opetuksesta, eivät byrokratiasta. Arvelen saman pätevän muuallakin. Peräänkatsojaporras osaa kyllä turvata asemiaan perustyön kustannuksella.

Organisaatioiden toimintaa selittävät teoriat laadittiin 1900-luvun alussa tarkkailemalla Chicagon teurastamoiden toimintaa, eivätkä ne ole siitä mainittavasti kehittyneet. Perustyön organisaatiokaavio on usein selkeä, mutta kun kuvaan tuodaan yhä uusia laatikoita, niiden keskinäiset suhteet hämärtyvät ja toiminnan ennustettavuus heikkenee.

-----

Himmelien ymmärtämistä vaikeuttavat myös johtamisstrategioiden sekavuudet. Asiantuntijaorganisaation työntekijä ei hevin taivu vanhaan linjaorganisaatioon, jossa esimies sanoo mitä tehdään ja alainen toteuttaa työmääräyksen. Ratkaisuksi pulmaan laaditaan matriisiorganisaatio, jossa työskentely järjestetään toimintojen mukaan eikä osasto- ja yksikköjakoon perustuen. Onkin toki perusteltua päästä mukaan työn suunnitteluun ja kehittämiseen.

Vanhoista rakenteista ei kuitenkaan helpolla luovuta, ja silloin syntyy todellinen riemuidioottien temmellyskenttä. Asiantuntijaraukalla onkin kaksi esimiestä: vanha linjapomo ja uusi toimintojen johtaja, jotka antavat keskenään ristiriitaisia ohjeita.

Matriisissa työn pääsisällöksi tulee neuvotteleminen, ja se pöhöttää väistämättä organisaatiota. Näissä tilanteissa organisaatioissa syntyy helposti raivoisia sisällissotia, joissa eri osapuolet kampittavat toisiaan.

On kyseenalaista, mitä lisäarvoa sisäinen kokoustaminen ja eri osapuolten toimintojen loputon koordinoiminen tuottaa. Jos lisäarvoa syntyy, sen pitäisi kohdistua toimintojen kohteena olevalle asiakkaalle, ei uusia virikkeitä kaipaavalle himmelintekijälle.

Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu-Säätiössä.