Kirja-arvio

Sisko Salo-Chydenius

Laadullinen tutkimus ikäihmisten alkoholinkäytöstä

Sekä vanhukset että päihteet nähdään yhteiskunnallisessa keskustelussa usein uhkina, vaikka ikääntyneiden päihdeongelmaa ei juurikaan tutkittu. Ikääntyneiden päihdeongelmaa tarkastellaan monesti kaksoismedikalisaationa, jossa sairauksina nähdään päihderiippuvuus ja lisääntyvä raihnaisuus.

Päihdeongelman määrittely on vahvasti kulttuurisidonnainen, mutta se asemoidaan myös yhteiskunnallisissa organisaatioissa: päihdepolitiikassa ja lainsäädännössä, lääketieteellisessä tautiluokituksessa, päihdepalveluissa, mainonnassa ja myynnissä. Kohtuu-, riski- ja ongelmakäytön välillä on kuitenkin syytä tehdä ero. Ikääntyminen, sairaudet ja lääkitys voivat tehdä alkoholinkäytöstä ongelmallista uudella joskin yksilöllisellä tavalla. Myös käsitykset ikääntymisestä ovat muuttuneet vanhuuden toimintakykyisen ajan pidentyessä.

Ilka Haarnin ja Lotta Hautamäen Ikääntyvät juomatavat on kvalitatiivinen haastattelututkimus 60–75-vuotiaiden juomatavoista ja alkoholinkäyttöhistoriasta. Se täydentää tilastotietojen antamaa kuvaa ikääntyneiden suomalaisten alkoholinkäytöstä ja sijoittuu sosiaaligerontologian ja alkoholitutkimuksen risteyskohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ikääntyneiden alkoholinkäyttöä kulttuurisena ilmiönä. Tutkimus on syntynyt Sininauhaliiton koordinoiman Liika on aina liikaa – Ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen (LOL) innoittamana. LOL pyrkii mm. käynnistämään yhteiskunnallista keskustelua ikääntyvän väestön alkoholinkäytön erityispiirteistä. Lisätietoja on hankkeen nettisivuilla: www.tippavaara.info.

Juomatavat kertovat suhteesta alkoholiin. Ne kuvastavat iän, ikäryhmän, sukupuolen ja sukupolven, aikakauden, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilöllisen elämänhistorian osuutta. 31 henkilön haastattelututkimus tarkastelee, millaisia alkoholinkuluttajia 60–75-vuotiaat kaupunkiympäristössä asuvat omasta mielestään ovat: tekeekö ikä viisaaksi vai varomattomaksi? Miten alkoholinkäyttö jäsentyy osana elämänkulkua ja elämäntapaa? Vaikuttaako pitkä elämänkokemus juomatapoihin? Mikä on sopivaa ja sopimatonta alkoholinkäyttöä?

Tutkimuksen johtopäätökset ovat, että kulttuurisena ilmiönä ikääntyvien alkoholinkäyttö on muuttunut siinä missä muidenkin suomalaisten: alkoholi on osa päivittäistä elämää nautintoaineena ja/tai päihteenä. Työikäisiin verrattuna alkoholinkäyttö on hillitympää, mutta olennaista on huomata käyttötottumusten kirjo ja käytölle annetut vaihtelevat merkitykset. Ikä tuo mukanaan osaamista, mutta ylivoimainen elämäntilanne, suru ja yksinäisyys voivat altistaa alkoholin riski- tai ongelmakäytölle.

Keskeistä on, että ikääntyneelle ongelmakäyttäjälle tarjotaan palveluja, joissa hänen elämänkulkunsa, -kokemuksensa ja -tilanteensa otetaan huomioon ja hyödynnetään resursseina. Ikääntynyt kohdataan aidosti kunnioittaen. Alkoholinkäytön riskit otetaan avoimesti puheeksi. Samalla tarjotaan tukea ja välineitä käytön hallitsemiseen tai lopettamiseen.

Ikääntyvät juomatavat on mielenkiintoista ja tervetullutta luettavaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoille ja työntekijöille kuin ikääntyvien omaisille ja myös ikääntyville itselleen. Ikääntyvien alkoholinkäytöstä tarvitaan lisää sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Kiinnostavia tutkimusaiheita olisivat esimerkiksi ikääntyvien naisten ja miesten päihteidenkäytön syyt ja tavat ja sosioekonomisen aseman vaikutus. Kiinnostavaa olisi tietää, miten elämän kokeminen merkitykselliseksi vaikuttaa ikääntyneiden ajatteluun ja toimintaan.

Ilka Haarni & Lotta Hautamäki: Ikääntyvät juomatavat. Elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Gaudeamus 2008.

TtM Sisko Salo-Chydenius työskentelee koulutuskoordinaattorina ja kouluttajana A-klinikkasäätiön keskustoimistossa.

Tiimin sisällysluettelo