Auli Saukkonen

Mieli 2009 -työryhmä linjasi tulevaisuutta:

Yhdestä ovesta sisään mielenterveys- ja päihdepalveluihin

Pari vuotta työtään tehnyt Mieli 2009 -työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa kansalliseksi mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi. Palvelujärjestelmää halutaan kehittää lisäämällä peruspalveluissa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä perustamalla yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdehoidon avoyksiköitä.

Työryhmä luovutti ehdotuksensa ensimmäiseksi kansalliseksi mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi 10. helmikuuta peruspalveluministeri Paula Risikolle. Siinä linjataan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämissuuntia vuoteen 2015. Sen tarkempi toimeenpanosuunnitelma on tarkoitus valmistella kuluvan kevään aikana.

Työryhmän puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmään kuului jäseniä valtiovallan lisäksi Kuntaliitosta ja kunnista. Järjestöjen edustajat olivat toimitusjohtaja Lasse Murto A-klinikkasäätiöstä ja toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseurasta.

Suunnitelmassa päihde- ja mielenterveyshoidossa painotetaan perus- ja avopalveluja. Tulevaisuuden visiona esitetään ajatus sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Siellä toimisi matalakynnyksinen hoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, jossa mielenterveys- ja päihdehoidon tarve arvioitaisiin ja asiakas ohjattaisiin hänen tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Jatkohoito voisi tapahtua joko sosiaali- ja terveyskeskuksen omissa palveluissa tai päihde- ja mielenterveysongelmaisten erikoispalveluissa.

Yhdistettyjä sosiaali- ja terveyskeskuksia on toistaiseksi vähän, huomautetaan suunnitelmassa. Luonnollisimmaksi "sisääntulopaikaksi" mainitaan tällä hetkellä terveyskeskus.

Hoitoon hakeutuminen ohi sosiaali- ja terveyskeskuksen haluttaisiin kuitenkin jättää edelleen mahdolliseksi. Suunnitelmassa mainitaan tällaisista suorista reiteistä piikkihuumeiden käyttäjien terveysneuvontatoiminta ja päihtyneiden selviämisasematoiminta. Mahdollista on myös, että kunnassa sovitaan jostakin muunlaisesta käytännöstä hoitoonhakeutumisessa.

Tietojärjestelmien yhteiskäyttö toiveissa

Työryhmä ehdottaa nykyisten erikoistason psykiatristen avoyksiköiden ja päihdehuollon erityispalvelujen yhdistämistä mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksiköiksi. "Mielenterveys- ja päihdeongelmat esiintyvät yhä suuremmassa määrin yhdessä, ja siksi niitä on syytä hoitaa kokonaisuutena", perustellaan suunnitelmassa. Niihin voitaisiin yhdistää myös kasvatus- ja perheneuvolat, sillä "mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat koko perhettä".

Suunnitelmassa esitetään, että suurissa kaupungeissa tai laajan väestöpohjan useita yhdistettyjä yksikköjä sisältävillä alueilla on mahdollisuus työnjakoon. Näin yksiköt voisivat erikoistua laajan mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuuden tietyille osa-alueille, esimerkiksi kuntoutukseen tai akuuttityöhön.

Suunnitelmassa pidetään myös tärkeänä sovittaa yhteen terveydenhuollon potilastietorekisterit sosiaalitoimen tietojärjestelmien kanssa. Yhteiskäytöstä pitäisi säätää ensi sijassa lailla. Poikkeuksena mainitaan piikkihuumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet, joissa toiminnan lähtökohtana on asiakkaan anonyymiys.

Kokemusasiantuntijat mukaan

Mieli 2009 -työryhmä esittää, että valtioneuvosto antaa kuluvana vuonna mielenterveys- ja päihdetyöstä periaatepäätöksen, jolla työtä kehitetään pitkäjänteisesti nykyistä avohoito- ja peruspalvelupainotteisemmaksi ja varmistetaan siihen tarvittavat voimavarat.

Suunnitelmassa ehdotetaan kokemusasiantuntijoiden ottamista mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan ihmisiä, joilla on kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista joko itse koettuna tai omaisena tai läheisenä.

Työryhmän keinot mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ovat yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen, alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen muun muassa korottamalla merkittävästi alkoholiverotusta sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden tunnistaminen ja ehkäisy.

Kriittisiä kommentteja päihde- ja sosiaalipuolelta

A-kiltojen liitto ja Kunnallinen päihdehuoltoyhdistys ehättivät järjestämään oman suunnitelmaa käsitelleen seminaarinsa jo helmikuussa. Ne julkaisivat seminaarin yhteydessä kannanoton, jossa päihde- ja mielenterveyssuunnitelmassa todetaan olevan paljon hyvää mutta myös huolta nostattavia pyrkimyksiä. Kannanotossa huomautetaan, että lähetekäytännön käyttöönotto saattaa johtaa siihen, että kynnys päästä hoitoon nousee. Päihdehoidossa perinteisesti tavoiteltu matala kynnys pitäisi ottaa käyttöön myös mielenterveyshoidossa.

Myös Päihdehuollon sosiaalityöntekijät ry ihmettelee omassa lausunnossa, miksi palveluihin ei voi olla monia ovia. Se huomauttaa myös, että ei voi varauksetta kannattaa yhteisiä asiakas- ja potilasrekisterejä. Yhä edelleen merkintä päihdeproblematiikasta voi kääntyä asianomaista vastaan. "Kaikkien ei tarvitse tietää, mitä ovia olemme käyttäneet", lausunnossa sanotaan.

Suomen korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia huomauttaa uuden linjauksen johtavan siihen, että sosiaalitoimen alla toimivat matalan kynnyksen päihdehuollon yksiköt – A-klinikat, nuorisoasemat ja katkaisuhoitoasemat – muuttavat luonnettaan. Talentia pitää tärkeänä, että asiakkaalla on edelleen mahdollisuus päästä päihdehoitoon ilman lähetettä.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Myös internetissä: www.stm.fi > Julkaisut > Selvityksiä-sarja.

Tiimin sisällysluettelo