Pääkirjoitus

Teuvo Peltoniemi

Elvytetään päihdehuolto

Taantuma, jota ei vielä edes uskalleta kutsua lamaksi, on saapunut myös päihdehuoltoon. Pieksämäellä jouduttiin lopettamaan kuntoutuskeskus. Ruumiita on odotettavissa enemmänkin, sillä yksi jos toinenkin palveluntuottajajärjestö – A-klinikkasäätiö mukaan luettuna – on hankaluuksissa. Monilla kunnilla ei ole varaa ostaa sitäkään, mistä on sovittu ja uusia sopimuksia tehdään tarvetta paljon pienemmille asiakasmäärille ja alle suoritekustannusten. Tämä vuosi on vaikea ja ensi vuosi vielä tiukempi.

Päihdepalveluiden järjestötuottajat ovat erityisen pahassa välikädessä. Järjestöjen tilanne eroaa yritysten toiminnasta siinä, että voittoa tavoittelemattomilla yleishyödyllisillä järjestöillä ei yleensä ole käyttöpääomaa, jolla hyviä ja huonoja vuosia voisi tasata. Eletään kädestä suuhun. Jotkut sopimuskäytännöt jopa estävät käyttöpääoman keruun. Pääosa kustannuksista muodostuu palkkakuluista, joten ainoa tapa menojen vähentämiseen kohdistuu henkilökuntaan. Ja mitä vähemmän henkilökuntaa, sitä harvempia asiakkaita kyetään auttamaan. Ollaan kierteessä.

Lomauttavien yritysten tilanteesta poiketen päihdetyössä ei ole kysymys siitä, etteikö tuotteilla olisi tarvetta ja kysyntää. Päihdeongelmaisten määrä ei ole vähentynyt, päinvastoin. Mutta maksajia ei näytä löytyvän, kuten toimitusjohtaja Lasse Murto kuvasi Tiimin 1/2009 pääkirjoituksessa. Kun kuntien täytyy vähentää kustannuksia, ei päihdehuolto yleensä ole prioriteeteissa kovin korkealla. Ei auta, vaikka tutkimukset osoittavat selkeästi, että pieni panostus nyt estäisi suurta rahanmenoa lähivuosina.

Valtiovalta on viime vuosikymmeninä jääräpäisesti ajanut linjaa, jonka mukaan päihdetyö on siirretty kokonaan yksittäisten kuntien harteille, ja luopunut kokonaan koko valtakuntaa palvelevista päihdehuollon yksiköiden rahoittamisesta. Nykyisessä kuntajärjestelmässä tämä puhdasoppinen ideologia ei näytä toimivan. Synergiahyötyä ei synny siitä, että samoja palveluita kehitetään sadoissa kunnissa erikseen.

Nyt on korkea aika linjanmuutokselle, jossa valtio ottaa osan valtakunnallisen päihdehuollon rahoitusvastuusta. A-klinikkasäätiössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Järvenpään sosiaalisairaalaa, jonka talous perustuu kokonaan satojen kuntien yksittäisiin päätöksiin lähettää asiakas sinne hoitoon. Kehitä siinä sitten valtakunnallisesti merkittävää ja systemaattista hoitoa, kun ei ole tietoa huomispäivästä.

Taantuman ja sen hoitoon liittyvän lainanoton vuoksi valtiolla ei nyt ole rahapulaa. Elvytys on päivän sana. Nyt olisi tilaisuus kerrankin saada sosiaaliselle rahalle hyvä korko hoitamalla päihdeongelmaiset juuri nyt hyvin, jolloin saadaan suurempia säästöjä tulevina vuosina.

Eikä kysymys ole vain rahasta, vaan ihmisten hyvinvoinnista. Ei myöskään vain alkoholi- tai huumeongelmaisista sinänsä. Tiedämme, että nykyisen pahoinvoinnin seurausvaikutukset heijastuvat perheeseen ja läheisiin. Jokaisen päihdeongelmaisen takana on tusina muita. Hyvä päihdehuolto parantaisi meidän kaikkien elämää taantuman aikana ja nopeuttaisi taantumasta irtipääsyä ja sen jälkihoitoa.

Nyt kannattaa ottaa päihdehuolto erityiselvytyksen kohteeksi. Se on kuin panisi rahaa pankkiin, mutta tällä kertaa pankkiin, jossa säästö kasvaa oikeasti ja varmasti korkoa ja vieläpä koko kansan hyväksi.

Tiimin sisällysluettelo