Uutisia

Toimeentulotuella tehokkain vaikutus köyhyyteen

Köyhyyden tehokas vähentäminen on mahdollista. Näin päätellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa atk-suunnittelijana työskentelevän Seppo Sallilan sosiologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa.

Väitöstutkimuksen mukaan julkisiin tulonsiirtoihin perustuva järjestelmä on paras ase köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Parhaiten näyttäisi tepsivän toimeentulotukeen puuttuminen.

Tutkimuksessa etsittiin ratkaisua siihen, miten tulonsiirto- ja verotusjärjestelmän muodostamaa monimutkaista, toisiinsa vaikuttavien osasten muodostamaa kokonaisuutta voitaisiin hallita siten, että tuloksena olisi köyhyyden tehokas väheneminen. Tutkimusvälineenä Seppo Sallila on käyttänyt mikrosimulointimallia eli tietokoneohjelman muotoon muutettua tulonsiirto- ja verotusjärjestelmää. Empiirisenä aineistona oli tulonjakotilasto.

Jos tuloilla mitatun köyhyyden rajaksi määritellään 50 prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta, 2000-luvulla Suomen väestöstä 4–6 prosenttia on ollut köyhiä. 1990-luvulla köyhien osuus oli 3–4 prosenttia. Väestön käytettävissä olevien tulojen keskiarvo on jatkuvasti noussut vuoden 1994 jälkeen. Samana aikana köyhille suuntautuneiden tulonsiirtojen taso on joko pysynyt paikallaan tai laskenut.

Seppo Sallila: Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä. Tutkimus 1, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.

Tiimin pääkirjoitukselle kunniaa

Aikakauslehtien liitto palkitsi Ajankuva 09 -tapahtumassa 31.3. aikakauslehtialan parhaat tekijät. A-klinikkasäätiön julkaiseman Tiimi-lehden päätoimittaja Teuvo Peltoniemi oli yksi neljästä loppukilpailuun päässeestä ehdokkaasta sarjassa vuoden pääkirjoituksen tekijä. Kilpailussa arvioitu pääkirjoitus oli Tiimissä 3-4/2008 julkaistu Huumerintamalta jotakin uutta. Sarjan voitti Me Naiset -lehden päätoimittaja Riitta Pollari. Viidessä toimituksellisessa sarjassa oli yhteensä lähes sata ehdokasta.

Pakasta eväitä vastuulliseen alkoholin myyntiin ja anniskeluun

Kolmevuotisesta Pakka-hankkeesta saatiin lupaavat tulokset: alkoholin myynti ja välittäminen alaikäisille väheni, anniskelu humalaisille tiukentui ja alkoholin sosiaalinen sääntely lisääntyi. Pakka oli Jyväskylän ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina 2004–2007 toteutettu paikallisen alkoholipolitiikan tutkimus- ja kehittämishanke.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli alkoholijuomien saatavuuden sääntely niin, että alkoholilakia – etenkin ikärajoja ja humalaisille myymisen kieltoa – noudatettaisiin. Myös kansalaiset haluttiin saada mukaan juomisen epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn.

Hankkeen toimintamalli perustui laajaan yhteistyöhön. Sen aktiivisia toteuttajia olivat ravintolat, vähittäiskauppa, nuoret ja heidän vanhempansa, viranomaiset, median edustajat, vapaaehtoistoimijat ja välillisesti myös kaikki seudun asukkaat.

Marja Holmila ym.: Paikallinen alkoholipolitiikka. Pakka-hankkeen loppuraportti. Raportti 5, THL 2009. Raportti myös internetissä: www.thl.fi.

Alko kampanjoi viisaasta vanhemmuudesta

Alkon Viisas vanhemmuus -vastuullisuusohjelma haastaa aikuisia ja lasten vanhempia pohtimaan, miltä oma alkoholinkäyttö näyttää lapsen silmissä. Ohjelma on käynnistynyt mainoskampanjalla, jolla avataan keskustelu aiheesta. Keskustelua syvennetään ohjelman omilla verkkosivuilla osoitteessa www.lastenseurassa.fi.

Lasten ja nuorten näkökulmasta ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, millainen aikuisten alkoholinkäyttö olisi haitatonta, muistutetaan ohjelmassa. Sen tavoitteena on herättää keskustelua vastuullisesta alkoholinkäytöstä ja tarjota tietoa ja tukea oman pohdinnan avuksi. Kampanjan kohderyhmänä ovat kaikki aikuiset.

Alkon yhteistyökumppaneita ohjelmassa ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja A-klinikkasäätiö. Viisas vanhemmuus -ohjelma on yksi alkoholiohjelman keskeisistä hankkeista.

Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen yli 100 000 soittoa

Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli viime vuonna hieman yli 102 000 yhteydenottoa. Päivystäjät pystyivät kuitenkin vastaamaan vain hieman alle 42 000 puheluun. Yli puoleen soitoista jäi vastaamatta, koska kriisipuhelimen päivystysajat ovat supistuneet, sijaisten palkkaamiseen ei ole varoja ja puhelut ovat pidentyneet.

Kriisipuhelimeen otettiin eniten yhteyttä ihmissuhdeongelmien, yksinäisyyden, psyykkisen sairauden, ahdistuneisuuden, taloudellisen toimeentulon ja masennuksen vuoksi. Myös itsemurhauhka, väkivaltaisuus ja läheisen kuolema ahdistivat monen elämää ja vaikeasta tilanteesta selviytymiseen tarvittiin tukea.

Kansalaisbarometri: Vain yksi kolmesta uskoo oikeudenmukaisuuteen

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteita tärkeinä. Silti vain hieman yli kolmannes kokee, että oikeudenmukaisuus toteutuu yhteiskunnassa. Kansalaisbarometri 2009:n mukaan suurempaa oikeudenmukaisuutta vaativat sekä ne, joilla menee huonosti että ne, joilla menee hyvin.

Yli kolmasosa suomalaisista epäilee kunnallispolitiikan luotettavuutta ja vielä useampi tuntee epäluottamusta valtakunnallista politiikkaa kohtaan. Avokysymykseen suurimmasta yhteiskunnallisesta epäkohdasta noin viidesosa vastanneista esitti vastauksena toiveen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamisesta. Vastaajien mielestä myös tuloeroja on pienennettävä, pienituloisten asemaa parannettava ja heikommassa asemassa olevista pitää huolehtia.

– Suomalaisilla on vahva oikeudenmukaisuuden tunto. Käytännön sosiaali- ja terveyspolitiikan ja ihmisten odotusten välillä on jännite, joka uhkaa rapauttaa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaisbarometri-kyselyyn vastasi viime keväänä vajaat 3 000 täysi-ikäistä suomalaista.

Aki Siltaniemi ym.: Kansalaisbarometri 2009. Suomalaisten arvioita hyvinvoinnista, palveluista ja Paras-uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2009.

Lääkäreille uudet ohjeet ajokelpoisuuden arviointiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lääkäreille uudet ohjeet siitä, miten päihderiippuvuutta on arvioitava, kun poliisin pyytää lausuntoa päihderiippuvaiseksi epäilemänsä henkilön ajokyvystä. Poliisin edellyttämä lääkärinlausunto laaditaan ensisijaisesti perus- tai työterveyshuollossa, A-klinikalla tai pitkäaikaisen potilassuhteen perusteella yksityisessä terveydenhuollossa. Terveyskeskus ei saa kieltäytyä antamasta lausuntoa.

Uudet ohjeet korvaavat ministeriön aiemmat ohjeet vuodelta 1998.

Päihdepäivät Turussa

Tämänvuotisten Päihdepäivien paikkana on Turun Messukeskus ja ajankohtana 15.–16.9. Koulutus- ja seminaaritapahtumaan odotetaan yli tuhatta ehkäisevän päihdetyön ja päihdehuollon asiantuntijaa päivittämään tietojaan ja tapaamaan toisia alan ammattilaisia.

Tapahtuman ohjelma valmistuu huhtikuussa, ja se löytyy Terveyden edistämisen keskuksen nettisivuilta: www.tekry.fi.

Tiimin sisällysluettelo