Kannabis valloittaa Yhdysvaltoja

Kirjoittaja: 
Tuukka Tammi

Osavaltio toisensa jälkeen on laillistanut kannabiksen Yhdysvalloissa. Miten äkillinen suunnanmuutos on mahdollinen maassa, joka on tunnettu kovan linjan huumesodastaan?

Kannabiksen laillistaminen on edennyt nopeasti Yhdysvaltojen eri osavaltioissa. Washingtonin ja Coloradon osavaltiot hyväksyivät kannabiksen laillistamisen kansanäänestyksessä vuonna 2012. Sittemmin kannabiksen ovat laillistaneet Oregon ja Alaska. Myös monissa muissa osavaltioissa on suunta kohti laillistamista. Kaupungeista muun muassa pääkaupunki Washington D.C. on laillistanut kannabiksen käytön. Lääkekannabiksen käyttö on sallittu yli 20 osavaltiossa.

Moni on hämmästellyt, mistä on kyse. Miten äkillinen suunnanmuutos on mahdollinen maassa, jossa aikanaan ”keksittiin” sittemmin globaaliksi levinnyt huumeiden täyskieltopolitiikka ja joka on tunnettu kovan linjan huumesodastaan?

Lääkekannabiksen käyttö on sallittu yli 20 osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Professori Craig Reinarman on pitkän linjan huumepolitiikan tutkija Santa Cruzin yliopistosta Kaliforniasta. Hän tunnetaan muun muassa yhdessä Harry Levinen kanssa kirjoittamastaan kirjasta Crack in America, jossa analysoitiin Reaganin kaudella yltynyttä huumesotaa. Hän on tutkinut myös kannabiksen käyttäjien kontrollia ja lääkekannabiksen käyttäjiä Yhdysvalloissa. Haastattelin Reinarmania helmikuussa 2015.

Laillistaminen vaatii paljon rahaa

“Nyt tapahtuvien laillistamisten taustalla on pitkä ja systemaattinen muutostyö – ja paljon rahaa”, sanoo Reinarman.

Rahoittajina ovat toimineet erityisesti kaksi tunnettua miljardööriä, George Soros ja Peter Lewis. Soros on rahoittanut Drug Policy Alliance -järjestöä ja Peter Lewis erityisesti Marijuana Policy Project -järjestöä. Järjestöt ovat olleet avainasemassa kannabiksen laillistamisessa. Vakuutusbisneksessä omaisuutensa tienannut, vuonna 2013 kuollut Peter Lewis oli myös itse näkyvästi esillä laillistamiskampanjoissa.

On arvioitu, että Lewis on rahoittanut kannabiksen laillistamista 40–60 miljoonalla ja Soros noin 80 miljoonalla dollarilla. Kahden rahamiehen motiivit ovat erilaiset. Lewisille kyse on ollut enemmän henkilökohtaisesta projektista, varsinkin sen jälkeen, kun hänen jalkansa amputoitiin vuonna 1998 ja hän löysi lääkekannabiksesta avun kivunlievitykseen. Soros on rahoittanut huumepolitiikan reformihankkeita paljon myös USA:n ulkopuolella eikä vain kannabikseen liittyen. Hänen Open Society -instituuttinsa on panostanut varsinkin Itä-Euroopan ja kehitysmaiden demokratiakehitykseen – ja huumepolitiikkaan sen osana.

Seuraavaksi Kalifornia?

Reinarman arvelee, että seuraavaksi kannabiksen laillistaa Kalifornian osavaltio. Siellä asiasta äänestettiin jo kerran, vuonna 2010, mutta laillistaminen kaatui täpärästi.

”Vuosi 2016 on ideaali ajoitus. Silloin pidetään presidentinvaalit, jotka saavat äänestäjät ja varsinkin nuoret äänestäjät hyvin liikkeelle. Tarkoitus on käyttää tilaisuus hyödyksi.”

Tällä hetkellä gallupit näyttävät laillistamiselle vahvaa kannatusta. Suurin osa vastustuksesta tulee lainvalvonnalta: poliisilta, vankilahenkilöstöltä ja syyttäjälaitokselta.

Kannabiksen laillistaminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa.

”Tai oikeastaan 4–5:ltä näiden etujärjestöltä. Siis ihmisiltä ja organisaatioilta, jotka hyötyvät nykyisestä huumekieltolaista. Kutsun heitä huumekontrolliteollisuuden kompleksiksi”, Reinarman sanoo.

Se, miten laillistaminen käytännössä ’tehdään’, vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Käytännöt vaihtelevat osavaltioittain. Esimerkiksi Kaliforniassa täytyy ensin tehdä juristivoimin lakitekstialoite, joka sitten lähetetään hyväksyttäväksi osavaltion keskushallintoon. Tämän jälkeen tehdään hakemus aloitteen alistamiseksi kansanäänestykselle. Tähän tarvitaan satojatuhansia allekirjoituksia. Se ei ole ongelma, jos pystyy maksamaan sadoille allekirjoitusten kerääjille. Kun tarvittavat allekirjoitukset on saatu ja hyväksytty, aloite etenee äänestykseen.

Äänestystä edeltää toinen paljon rahaa vaativa vaihe: mainoskampanjat. Esimerkiksi Kalifornia ei ole vain yksi mediamarkkina-alue vaan kalliit kampanjat täytyy tehdä erikseen eri alueille.

Uhkakuvat eivät ole toteutuneet

Maailma seuraa nyt Coloradoa silmä tarkkana. Vuosikymmeniä on pohdittu, mitähän tapahtuisi, jos kannabis laillistettaisiin. Kysyn Reinarmanilta, miten Coloradoa seurataan ja arvioidaan.

”Tietty osa verotuotosta on siellä korvamerkitty tutkimukseen: kuinka paljon käytetään, mitä ongelmia ilmenee, paljonko on huumaantuneena ajamista ja niin edelleen. Näitä tutkitaan, jotta haittoja voidaan hallita”, Reinarman sanoo.

”Oikeastaan koko globaali kannabispolitiikka rakentuu oletukselle, että jos kannabista olisi vapaasti tai helposti saatavilla, kamalia asioita tapahtuisi. Coloradossa tähän mennessä tapahtunut osoittaa toista. Lääkekannabiksen kriitikot sanoivat aiemmin, että sen salliminen lisää saatavuutta, joka edelleen lisää käyttöä. Näin ei ole käynyt. Käyttöluvut ovat menneet alaspäin jo vuosia. Coloradossa nuorten kannabiksen käyttö on jopa laskenut hieman. Huumaantuneena ajaminen ei ole lisääntynyt. Myöskään minkäänlainen porttiteoria ei ole toteutunut.”

Samoja uhkakuvia maalailtiin aikanaan Alankomaista, mutta ne eivät ole toteutuneet sielläkään. Käytön esiintyvyys on Euroopan keskitasoa. Esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa käytetään enemmän kannabista. Jo nykyisten kokemusten perusteella voidaan todeta, että saatavuuden paraneminen ei ole mitenkään kohtalokasta.

”Jotkut Coloradoa ympäröivät konservatiiviosavaltiot ovat kyllä valittaneet, että se kun väki käy hakemassa Coloradosta marijuanaa, aiheuttaa lisäkustannuksia heidän lainvalvonnalleen. He vaativat, että Coloradon pitäisi maksaa nämä kustannukset”, Reinarman huomauttaa.

Lääkekannabis raivasi tien

Puhutaan hetki lääkekannabiksesta. Kerron Reinarmanille käsityksenäni, että se on toiminut tienraivaajana myös viihdekäytön laillistamiseksi. Lääkekannabisliike käynnistyi Pohjois-Kaliforniassa 1990-luvulla. Bay Arean seudulla mainonta on varsin avointa ja runsasta. Matkallani lueskelin Metro-ilmaisjakelulehteä, jossa oli kaksi isoa sivua täynnä lääkekannabismainoksia. Osa mainostajista on niin kutsuttuja arviointikeskuksia, joista voi lunastaa itselleen lääkekannabiksen ostokortin (red card) ilmeisen helposti.

Onko lääkekannabiksesta tullut käytännössä myös säännellyn viihdekäytön muoto? Reinarman sukii hetken partaansa ennen kuin vastaa.

Kannabiksen parempi saatavuus ei ole ollut kohtalokasta.

”Muotoilisin tuon vähän eri tavalla, mutta vastaus on kyllä. Menet vain yhteen noista keskuksista ja täytät lomakkeen. Jos selityksesi hyväksytään – kuten yleensä tapahtuu – saat kortin. Kortin saaminen on kuitenkin helppoa lähinnä Kaliforniassa, sillä täällä lääkekannabista koskeva säädös on kirjoitettu löyhällä tavalla, jotta mahdollisimman moni kannabishoidosta hyötyvä pääsisi sen piiriin.”

Huumepolitiikan heiluri heilahtamassa

Craig Reinarman näkee, että kannabispolitiikan muutoksessa on kyse myös yleisemmästä huumepolitiikasta.

”Kannabiksen laillistamiset ovat osa isompaa irtiottoa huumesodasta ja vankiloiden täyttämispolitiikasta. Kaliforniassa hyväksyttiin hiljattain lakialoite, joka kevensi merkittävästi kaikkien huumeiden hallussapidosta annettavia tuomioita. Vastaavia muutoksia on monissa osavaltioissa. Voisi sanoa, että huumepolitiikan heiluri on heilahtamassa huumesodan ääriasennosta takaisinpäin”, Reinarman arvelee.

Liittovaltio vaatii poliisilta määrärahojen vastineeksi riittävää määrää huumepidätyksiä.

Mutta vielä on paljon tehtävää. Vankilat ovat ylikansoitettuja. Kaliforniassa on edelleen voimassa laki nimeltään ’three strikes’. Se tarkoittaa, että jos teet kolmannen kerran rikoksen, vankilatuomion pituus on automaattisesti 25 vuodesta elinkautiseen. Kolmas rikos voi olla vaikka kuinka pieni ja triviaali – ja usein se onkin – kuten esimerkiksi pienen huumemäärän hallussapito, positiivinen huumetesti ehdonalaisessa tai dvd:n näpistäminen kaupasta.

”Tätä yritetään nyt muuttaa. Korkein oikeus on hiljattain linjannut, että vankilatuomioiden määrää pitää rajoittaa”, Reinarman kertoo.

Huumesodan kapasiteetin kasvu ajoittuu Reaganin aikaan ja George Bush kiihdytti sitä, mutta vasta Clinton vei sen äärimmilleen.

”Hän toteutti kovempaa kuripolitiikkaa kuin äärioikeistolaiset ja toi kaduille 100 000 poliisia lisää. Kun kapasiteetti on kerran luotu, sitä on vaikea purkaa. Poliisille riittää, että he osoittavat tehneensä paljon huumepidätyksiä. Pidätysten määrä hoituu helpoiten nappaamalla kamarille kaduilla näkyviä marijuanan polttelijoita, jotka ovat pääosin hispaanoja tai afroamerikkalaisia”, Reinarman sanoo.

Kun talouskriisi on kuristanut osavaltioiden verotuottoja, poliisi on kääntynyt rahoitusvajeensa paikkaamiseksi entistä enemmän liittovaltion huumesotarahojen suuntaan. Ainoa, mitä liittovaltio poliisilta vaatii määrärahojen vastineeksi, on riittävä määrä huumepidätyksiä.

”Yksi hyvä argumentti huumekieltolakia vastaan itse asiassa on ollut, että se vääristää poliisityötä ja suuntaa sen resursseja pois muusta poliisityöstä. Ja että huumesodan isot rahat uhkaavat korruptoida osan poliiseista. Meksiko on tästä tietysti ääriesimerkki, mutta tapauksia tulee ilmi myös Yhdysvalloissa”, kertoo Reinarman.


Tuukka Tammi työskentelee Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittajana ja kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.


Lähteitä ja lisälukemista:

  • Drug Policy Alliance: www.drugpolicy.org
  • Marijuana Policy Project: www.mpp.org
  • Robert Granfield & Craig Reinarman (eds.): Expanding Addiction: Critical Essays. Routledge 2014.
  • Craig Reinarman et al.: Who Are Medical Marijuana Patients? Population Characteristics from Nine California Assessment Clinics. Journal of Psychoactive Drugs 2/2011.
  • Craig Reinarman & Harry G. Levine (eds.): Crack in America. Demon Drugs and Social Justice. University of California Press 1997.
  • ”George Soros’ real crusade: Legalizing marijuana in the U.S.” The Washington Times 2.4.2014.
  • ”High Roller: How Billionaire Peter Lewis Is Bankrolling Marijuana Legalization.” Forbes 20.4.2013.
  • Sanna Kailanto & Elina Kotovirta: Kannabiksen laillistamisen kokemuksia maailmalta. Haaste-lehti 1/2015.

Kommentit

Amsterdamissa käy vuosittain 1,4 miljoonaa kannabisturistia, se ei maksa kaupungille senttiäkään.

Haaste lehdestä:

"Suomessakin laillistamista on puollettu sillä, että kansanterveys kohentuisi kuluttajien vaihtaessa alkoholin kannabikseen. Ainakaan lyhyellä aikavälillä tämä ennustus ei näyttäisi saavan tukea tutkimuksista: Suomessa kannabista käyttävät ja kokeilleet nuoret käyttävät myös alkoholia keskimääräistä enemmän. Kannabis ei ole Suomessa tullut alkoholin tilalle vaan sen rinnalle. Näin on tapahtunut myös Coloradon osavaltiossa. Muiden maiden ratkaisuja on syytä seurata tarkkaan, mutta niiden pysyvämmistä tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä vasta 5–10-vuoden päästä."

Kummallinen päätelmä. Tottakai on itsestäänselvää että päihteidenkäyttö kasaantuu tietylle sekmentille. Miten asiaa pitäisi tarkastella on niin että jos kannabis poistetaan niin lisääntyykö tämän saman ryhmän alkoholinkäyttö. Empiirisesti tutkittuna väittäisin että lisääntyy. Alkoholi ja kannabis yhdistelmänä jossain määrin kumoavat toisiaan jonka takia kannabis yleensä korvaa kaikkein eniten fyysisesti ja mentaalisesti vaurioittavia alkoholin suuria kerta-annoksia.

Kaikenkaikkiaan juuri tästä kummallisesta "kaikki käyttö pitää saada minimiin" mindsetistä suomessa pitäisi päästä eroon. Ihmiset käyttävät alkoholia ja kannabista ja muita päihteitä olivat ne laillia tai laittomia. Laittomuus ei poista tarjontaa, se vaan siirtää tarjontaa eripaikkaan ja useimmiten sinne vain vaarallisempaan ja enemmän haitalliseen suuntaan. Päihteet ovat jo täällä, ne ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan johtuen siitä että ihmisellä on aina ollut toki yksilökohtaisilla eroilla tarve päihtyä. Laillistamisessa on ainoastaan kysymys siitä millä keinoin päihtymisen haitat saadaan minimoitua. Esimerkkinä synteettisesti kannabinoidit jotka ovat ilmiönä muodostuneet ainoastaan siksi että kannabiksen tarjontaa on lailla haluttu vähentää ja aina olemassaolevan kysynnän takia tilalle on syntynyt aidosti todella vaaralliset design-aineiden markkinat joita ei olisi koskaan syntynyt ilman kieltolakia.

"Miten asiaa pitäisi tarkastella on niin että jos kannabis poistetaan niin lisääntyykö tämän saman ryhmän alkoholinkäyttö."

Olin lähemmäs 2 vuotta juomatta kunnes virkavalta haki Hamput kotoa keväällä 2014. Vaikka yritin kuinka pyristellä vastaan niin tartuin aika nopeesti taas pulloon ja nyt on yli vuoden putki taas takana. Siinä meni kuntoutus täysin harakoille.

http://www.city.fi/blogit/tepsyv/miljardien+eurojen+bisnes+miksi+suomi+e...

Miljardin euron bisnes kannattaisi laillistaa ehdottomasti. Siten saataisiin nykyiset haitat minimiin melko varmasti. Ja ihmiset uskaltaisivat hakea hoitoon helpommin jos jotain ongelmia ilmenee.

Hyvä teksti. Suomi laahaa perässä luultavasti vielä seuraavat 10 vuotta, ennekuin mikään valtaapitävä taho edes uskaltaa ottaa puheeksi kannabiksen laillistamisen viihdekäyttöön tai pienimuotoisen kotikasvatuksen sallimisen omaan käyttöön.

Loistava teksti! Kiitos! <3

Amerikassa 40 vuotta asuneena aivan epauskoisena katselen takalaisen narkopoliisin "sotaa" varsinkin marijuana vastaan.
Alan vastaavat "Seal" osastot kayvat tata "sotaansa" kuin kuin hurjimmat Seal-kommandot muualla maailmassa.
Aivan totisella naamalla vaitetaan muutaman loydetyn kasvin polton tai pommituksen jalkeen, etta tuli taas hyva tyo tehtya, pelastettua monta langennettua sielua...
Se on tarkkaa touhua kuin puuhevosen p-reian poraaminen.

Olisi Suomessakin jo syytä herätä laillistamista seuraaviin hyötyihin. Rikollismarkkinat kuiviksi, suuret verotulot valtiolle, poliisiresurssien vapautuminen todellisten rikosten pariin, koko kansan mielialan kohentuminen ja stressiin sekä masennukseen liittyvien ongelmien lieventyminen. Alkoholin haitat ovat yhtä korkealla tasolla kuin kannabiksen hyödyt. Aivan uskomattoman naurettavaa, että Suomessa eletään yhä kuin keskiajalla.

Paljonkohan huumekartellit lahjoo virkavaltaa, mediaa ja poliisia täällä kotimaassa, jotta saavat pidettyä nollatoleranssia yllä olemattomien todisteiden avulla, joidenka mukaan kannabiksesta olisi yhteiskunnallemme haittaa? Tutkimustyö ja aineisto on saatavilla, 6:0 puoltamassa positiivisia tuloksia yhteisen edun nimessä. Nyt olisi aika muuttaa lakeja.

Myös nobelisti Milton Friedmanin kannanotot herättelivät ihmisiä Yhdysvalloissa aikoinaan. Tähän varmaankin Reinarman viittasi tuolla lopun argumentilla.

Kirjoita uusi kommentti