Lotta Lehmusvaara

Terve-projekti juurrutti terveysneuvontatyötä vankiloihin

Miten viedä vankiloihin viestiä, kuinka ehkäistä ja vähentää huumeidenkäytön haittoja? Terve-projektissa kehitettiin tapoja vaikuttaa riskikäyttäytymiseen. Keväällä päättyneen projektin tulokset ovat jääneet vankiloiden arkielämään vankien Terve-kurssien ja henkilökunnan koulutusten muodossa.

Kriminaalihuollon tukisäätiön Terve-projektin (2005–2008) tavoitteena oli kehittää yhteistyössä vankeinhoidon ja päihdekuntoutusjärjestöjen kanssa malli rikoksiin syyllistyneiden huumeidenkäyttäjien terveyskäyttäytymisen ja -tiedon parantamiseksi. Kohderyhminä olivat erityisesti päihderiippuvaiset piikkihuumeita käyttävät vangit ja haittojen vähentämiseen koulutettavat vankeinhoidon työntekijät.

Hankkeessa tehtiin kiinteää yhteistyötä vankeinhoidon terveydenhuollon yksikön ja vankilamuurin ulkopuolella toimivien terveysneuvontatoimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tausta-ajatuksena oli, että jos pyörä on jo keksitty, sitä ei tarvitse keksiä uudelleen. Esimerkiksi huumeidenkäyttäjien vertaistyö, jossa terveysneuvontapisteissä koulutetut huumeidenkäyttäjät vievät tietoa toisille käyttäjille, on jo käytössä oleva toimivaksi havaittu toimintamalli.

Projektissa hyödynnettiin mm. A-klinikkasäätiön Aura-projektin venäjänkielisen terveys- ja palvelutietokurssin kokemuksia Keravan vankilassa, terveysneuvontapiste Vinkin Lumipallo-vertaistyön koulutusmallia sekä Euroopan unionin ja Maailman terveysjärjestön suosituksia ja toimintamalleja vankiloille.

Vankien aktiivisuus yllätti

Keravan ja Hämeenlinnan vankiloissa pyörivät nyt Terve-kurssit. Ne ovat tiiviitä lyhytkursseja, joissa vangit ja ohjaajat kokoontuvat kahdeksana kertana käsittelemään terveyteen liittyviä teemoja. Näitä ovat esimerkiksi virustartunnat, päihteet ja mielenterveys sekä päihdehoito. Vankien suuri tarve puhua näistä asioista on ollut yllätys vankiloissa. Vangeille taas on tullut yllätyksenä, että asioista on mahdollista puhua vankiloissa. Parhaimmillaan kurssista tulee osallistujien välistä oppimista ja ajatusten ja kokemusten vaihtoa.

Kursseista hyötyvät ennen kaikkea ne vangit, jotka eivät ole ainakaan toistaiseksi motivoituneita lopettamaan päihteidenkäyttöä eivätkä siksi sovellu vankilan kuntouttaville päihdekursseille. Monilla vangeista ei ole voimavaroja vaativiin kursseihin.

Terve-kurssin lähtökohtia ovat hankkeen koordinaattorina toimineen Liisa Uusitalon mukaan matala kynnys, omakohtaisuus ja vertaisuus. Osallistujien joukossa voi olla esimerkiksi mielenterveysongelmasta kärsiviä vankeja. Tunneilla annetaan tilaa pohtia, mitä asiat merkitsevät omalla kohdalla.

Hämeenlinnan vankilan sairaanhoitajan Harri Hietalan mukaan juuri omakohtaisuus tekee kurssista niin hyvän. Ihmistä kiinnostavat eniten omat terveysasiat, eivät muiden pulmat.

Vertaisuus merkitsee tiedon leviämistä kurssin osanottajien välityksellä. Esimerkiksi Hämeenlinnan vankilassa henkilökunta on huomannut, että osallistujat ovat vieneet omat muistiinpanonsa luokasta kiertoon vankilan kerroksille.

Vankilat soveltavat mallia

Helsingin vankilassa pohditaan parhaillaan, mikä on paras tapa rekrytoida vankeja kurssille. Pilottivaiheessa kurssille osallistuivat kaikki saman osaston vangit, mutta toimisiko nyt henkilökohtaisempi rekrytointi?

Jokelan vankilassa Terve-kurssin teemoja on puolestaan upotettu muuhun kurssitoimintaan, kertoo sairaanhoitaja Sari Rapo. Huumehaittojen vähentämisestä on Jokelassa pitkä kokemus. Siellä on paljon sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja ja suuri vaihtuvuus, joten kokonaista Terve-kurssisarjaa ei ole järjestetty.

Hankekoordinaattori Liisa Uusitalon mukaan on hyvä, jos jokainen vankila kehittää oman tapansa antaa terveysneuvontaa. Tukena voi käyttää Terve-oppimateriaaleja. Huumeita käyttäville ja vertaistyön tueksi tehtiin Kiinnostaako terveys? -esite. Lisäksi vankiloihin lähetettiin Siististi siviiliin -dvd, joka on kanadalainen dokumentti suomeksi tekstitettynä. Opetuskansio Huumeita käyttävien terveysneuvontatyö vankiloissa valmistui maaliskuussa 2009.

Henkilökunnan koulutus jatkuu

Terve-hankkeen lopputuloksena on koulutettu jo 50 Terve-kurssien ohjaajaa. Koulutuksia jatketaan edelleen. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa järjestetään vuosittain Terve-vankikurssin ohjaajakoulutus. Vartijoille ja työnjohtajille on vuosittain koulutuskeskuksessa oma viisipäiväinen kurssinsa, jonka on käynyt jo sata vartijaa. Terveydenhuollon neuvottelupäivillä yksi päivä on varattu Terve-ohjaajien jatkokoulutukseen. Opetusmateriaalia hyödynnetään myös vankeinhoidon perustutkintoa opiskelevien opetuksessa.

Eeva Tamminen oli hankkeen projektityöntekijänä kehittämässä Terve-kursseja vankiloissa ja henkilöstökoulutuksia Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa. Hän toimii jatkossa oman työnsä ohessa terveysneuvontatyön yhdyshenkilönä vankeinhoidossa.

Vankiloissa on jo huomattu terveysneuvonnan tulokset. Kun tietoa on jaossa monessa eri paikassa – sekä kuntien palveluina että vankiloissa – tiedon taso nousee riskiryhmissä.

Terve-kurssi konkretisoituu myös toiminnaksi. Esimerkiksi hepatiittitartuntoja ehkäiseviä rokotuksia aletaan ottaa enemmän ja moni vanki rohkaistuu tulemaan yksilökäynnille keskustelemaan päihteidenkäytöstään. Sitä helpottaa, jos vankilan työntekijä on tullut tutuksi Terve-kurssilla. Koulutetut käyttäjät toimivat vertaistiedon jakajina. Heidän avullaan tietoa leviää sellaisillekin, joita kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut sen paremmin kuin vankilankaan palvelut eivät tavoita.

Lotta Lehmusvaara työskentelee viestintäkoordinaattorina Kriminaalihuollon tukisäätiössä Portti vapauteen -portaalin kehittäjänä. Juttu perustuu vierailuihin Jokelan, Hämeenlinnan, Keravan ja Helsingin vankiloissa keväällä 2009. Ne toimivat Terve-hankkeen pilottivankiloina 2005–2008.

Vangit voivat huonosti

• Päihderiippuvuus on yhdeksällä vangilla kymmenestä.
• Päihderiippuvuuden lisäksi persoonallisuushäiriö, ahdistuneisuutta, masennusta tai muu psyykkinen ongelma on lähes joka toisella vangilla.
• Jokin psykiatrinen diagnoosi voidaan asettaa noin 90 prosentille vangeista.
• ADHD-tausta näyttäisi olevan noin kolmanneksella pitkäaikaisvangeista.
• Suonensisäisestä huumeidenkäytöstä saatu virustartunta on noin puolella vangeista.
• Vangeilla on paljon fyysisiä sairauksia: tapaturmien jälkitilat, hengityselin-, tuki- ja liikuntaelin-, neurologiset sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisiä.
• Lääkärin määräämä jatkuva lääkitys on noin 60 prosentilla vangeista.
• Huono suun ja hampaiston terveydentila on tyypillistä.
• Vankien riski sairastua moniin yleissairauksiin on paljon korkeampi kuin väestössä keskimäärin ja ero muun väestön terveydentilaan on kasvanut yhä suuremmaksi.
• Luku- ja kirjoitustaito on heikko joka toisella vangilla, vaikea luku- ja kirjoittamishäiriö on joka kolmannella vangilla.
• Vangeilla on lakisääteisesti samat oikeudet terveydenhuoltoon kuin muullakin väestöllä.

Päivittäinen vankiluku on Suomessa noin 3 500. Useimmat tuomiot ovat lyhyitä alle vuoden mittaisia tuomioita. Vuosittain alkaa yli 7 000 vankeusjaksoa.

Lähde: Vankeinhoitolaitoksen johtava ylilääkäri Jukka Kärkkäinen, artikkeli Portti vapauteen -nettipalvelussa (www.porttivapauteen.fi > Tietopankki). Tiedot perustuvat valtakunnallisen vankien terveydenhuoltotutkimuksen alustaviin tuloksiin.

Tiimin sisällysluettelo