Terve-SOS 2009

Tulipalossa kuolee humalainen

Tulipaloissa kuoli Suomessa vuonna 2008 yhteensä 107 ihmistä ja edellisvuonna 85 henkeä. Päihteillä on vaikutusta kahdessa kolmasosassa palokuolemista. Toimintakyky on todettu alentuneeksi kahdella kolmasosalla tulipalojen uhriksi joutuneista. Tämäkin on sievistelty luku, sillä lähes kaikissa lopuista tapauksista toimintakykyisyyttä ei ollut pystytty selvittämään.

– Terve selvin päin oleva aikuinen ihminen tulee lähes aina ulos palavasta tilasta. Tilanne on toinen, ellei ihminen ehdi, pysty tai halua poistua, sanoi erityisryhmien asumisturvallisuudesta Terve-SOS -päivillä puhunut Länsi-Suomen läänin valmiusjohtaja Taneli Rasmus.

Palokuolemien määrä on Suomessa poikkeuksellisen suuri.

– Se on suomalaisen turvallisuuden musta piste. Sanotaan, että olemme hyvää itäeurooppalaista tasoa, Rasmus luonnehti.

Tulipalossa kuolee tyypillisesti ihminen, joka on keski-ikäinen, pienituloinen ja eronnut mies ja päihtynyt palon syttyessä. Palava tila on useimmiten pientalo. Rasmus kysyi, miksi siihen, että palorysiä ovat päihdeongelmaisten asuttamat huonokuntoiset pientalot, ei ole puututtu. Hän arveli, että vastauksia saattavat tarjota ainakin ahtaasti tulkittu vaitiolovelvollisuus, heikosti toimiva viranomaisyhteistyö ja alkoholiongelmaisia kohtaan tunnetut asenteet.

– Kun eläinsuojeluilmoituksetkin ovat olemassa, tarvittaisiin myös ihmisensuojeluilmoitukset, hän sanoi.

Mitä pitäisi tehdä? Eri tahoilla oleva hiljainen tieto tulisi saada riskienhallinnan käyttöön, tukiasuntojen turvallisuus pitäisi kartoittaa ja pitäisi olla myös päihdeongelman olemassaolon salliva tukiasumismuoto, luetteli valmiusjohtaja Taneli Rasmus. Loppujen lopuksi koko suomalaista alkoholikulttuuria tulisi muuttaa.

Seminaarin yleisotsikkona oli Ilkeät ongelmat.

– Tässä on malliesimerkki hyvin ilkeästä ongelmasta, johon ei ole helppoja ratkaisuja, arveli seminaarin puheenjohtajana toiminut THL:n tutkija Jouko Karjalainen.

Tupakoinnista kysytään harvoin vastaanotolla

Suomalaisista tupakoijista 60 prosenttia haluaisi lopettaa ja vuosittain 40 prosenttia yrittää lopettaa. Tupakointiin pätee sama kuin alkoholinkäyttöön: terveydenhuollon henkilöstön sana painaa ja heillä voisi olla suuri rooli ihmisten terveyskäyttäytymiseen vaikuttajina. Kuitenkin tupakointiin suhtaudutaan vastaanotolla kuin alkoholinkäyttöön, siitä ei hevin kysytä.

THL:n tutkijan Patrick Sandströmin esittelemien tutkimustulosten mukaan jopa 44 prosenttia lääkäreistä ja 36 prosenttia terveydenhoitajista oli vain kursorisesti tietoisia tupakasta vieroituksen käypä hoito -suosituksesta; he eivät olleet edes selanneet suositusta. Halu kannustaa potilasta lopettamaan tupakointi oli suhteessa siihen, miten hyvin hoitosuositus tunnettiin. Jos suositus tunnettiin, tupakoinnista kysyttiin, se kehotettiin lopettamaan ja lopettamispäivä sovittiin hanakammin.

Kuitenkin suosituksen tuntevistakin lääkäreistä vain 12 prosenttia oli viimeisen kuukauden aikana sopinut lopettamispäivästä tupakoivan potilaan kanssa. Terveydenhoitajista näin oli tehnyt 15 prosenttia.

Patrick Sandström summasi syitä, miksi tupakointi monesti sivuutetaan terveydenhuollossa. Tällaisia syitä voivat olla lääkärin tai hoitajan oma tupakointi, huoli potilas–lääkäri-suhteesta tai rakenteelliset tekijät, joista tärkeimpänä ajan puute. Jos potilaan oireet eivät liity tupakointiin, siitä kysymistä ei nähdä olennaisena.

– Terveydenhuollon henkilöstöllä on tietoa tupakoinnin terveysvaikutuksista, mutta he kaipaavat lisätietoa siitä, miten ottaa asia esille. Myös toimiva hoitoketju auttaisi: tarvitaan tahoa, jonne tupakoijan voisi lähettää eteenpäin tupakastavieroitukseen, Sandström sanoi.

Tervesuomi.fi tarjoaa luotettavaa terveystietoa

Vuosia valmisteltu Tervesuomi-portaali lanseerattiin Terve-SOS -tapahtumassa. Se kerää yhteen julkishallinnon, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten ja terveysjärjestöjen tuottamia sisältöjä tavoitteenaan luotettava ja yhdestä nettiosoitteesta löytyvä terveystieto.

– Tällä hetkellä Tervesuomi.fi on tietoportaali, mutta myös vuorovaikutteinen puoli on tavoitteena saada mukaan lähivuosina. Portaali on nyt suomenkielinen, mutta järjestelmä mahdollistaa kieliversioiden tekemisen helposti. Se ilmestyy alkusyksyllä myös ruotsin- ja englanninkielisenä, selvitti portaalin vastaava toimittaja Eija Hukka.

Portaali löytyy nettiosoitteesta www.tervesuomi.fi. Sivuston ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen rakentamista on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö.

Tiimin sisällysluettelo