Uutisia

Vertaistukea seksiriippuvaisille

Seksi- ja pornoriippuvuudesta kärsiville on tarjolla vertaistukea 12 askeleen ohjelmaan perustuvissa vertaistukiryhmissä. Miesten SAA-ryhmiä (sex addicts anonymous) toimii tällä hetkellä Helsingissä ja Turussa. Naisten SLAA-ryhmä (sex and love addicts anonymous) on aloittanut toimintansa Helsingissä.

SSA-Suomen nettisivut löytyvät osoitteesta www.saasuomi.ning.com. Sivustolla on myös tietoa seksiriippuvuudesta, seksiriippuvuustesti ja keskustelufoorumi.

Nuoret aikuiset peliriippuvuuden riskiryhmä

Nuoret aikuiset ovat peliriippuvuuden riskiryhmä, ja ennaltaehkäiseviä toimia olisi suunnattava suoraan tälle ryhmälle, sanoo Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkija Frida Fröberg. Nuorten aikuisten ongelmapelaamisen on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi terveysongelmiin, lääkkeiden ja päihteiden käyttöön, väkivaltaan ja itsemurhayrityksiin.

Frida Fröberg puhui pohjoismaisen peliriippuvuustutkimussäätiön SNUS:n konferenssissa. Helsingissä pidetyssä tapahtumassa keskityttiin ongelmapelaamisen tutkimukseen, hoitoon ja ehkäisemiseen.

Konferenssissa puitiin pelaamisen tulevaisuutta. Internetissä pelaaminen on yleistynyt jatkuvasti viime vuosien ajan. Maailmalla kehitetään jatkuvasti uusia pelejä ja pelaamisen muotoja, joiden vaikutusta ongelmien määrään ei vielä tiedetä. Raja rahapelien ja esimerkiksi videopelien ja roolipelien välillä hämärtyy.

Tampereen yliopiston tutkijan Jani Kinnusen mukaan kehitys näkyy esimerkiksi nettipokerin nousussa monimedialliseksi ilmiöksi. Netissä on paljon myös muita pelisivustoja, joilla pelataan muita pelaajia vastaan joko rahasta tai ilman rahaa. Sivustot ovat yhä yhteisöllisempiä ja muistuttavat Facebookin ja MySpacen kaltaisia yhteisöpalveluita. Kinnusen mukaan sosiaalisesta internetpelaamisesta tulee yhä tärkeämpää ja suositumpaa.

Aarne Kinnunen johtamaan A-klinikkasäätiön valtuuskuntaa

A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajaksi on valittu neuvotteleva virkamies, valt. tri Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä. A-klinikkasäätiön hallitukseen on valittu osastojohtaja, valt. tri Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Sosiaaliturva-lehdestä Sosiaalitieto

Vuonna 1912 ilmestymisensä Köyhäinhoitolehden nimellä aloittanut Sosiaaliturva on muuttanut nimensä Sosiaalitiedoksi. Sosiaaliturva-nimen katsottiin eläneen aikansa, sillä käsite on yleisessä kielenkäytössä kaventunut tarkoittamaan vain sosiaalietuuksia. Uudella nimellä halutaan viestiä sosiaalisen näkökulman merkityksestä yhteiskunnassa.

Sosiaalibarometri 2009: Sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloidaan lyhytnäköisillä päätöksillä

– Yhteistoiminta-alueiden ja tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto muuttaa ratkaisevasti kunnan vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Osassa kuntia sosiaalialan osaajat ja kunnallinen sosiaalipolitiikka uhkaavat kadota. Käynnissä on radikaalein muutos sitten hyvinvointivaltion rakentamisen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.

– Huolestuttavaa on, että muutosta eivät kunnissa ohjaa pitkäjänteiset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ja pitkän aikavälin kustannusvaikutukset vaan lyhyen aikavälin taloudellinen tehokkuus. Tärkeä signaali on, etteivät kunnat itsekään usko kaikkien tekemiensä ratkaisujen kestävyyteen, hän sanoo.

Särkelä peräänkuuluttaa valtakunnallista poliittista linjausta siitä, mikä on suunta ja miten suurta vaihtelua kuntien välillä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja kuntalaisten saamissa palveluissa sallitaan.

Sosiaalibarometri 2009:ssa arvioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja perusterveydenhuoltoon. Sosiaalijohdosta, terveyskeskusten johtajista ja sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajista 40 prosenttia arvioi järjestelmän monimutkaistuvan ja 26 prosenttia selkeytyvän.

Sosiaalitoimissa ja terveyskeskuksissa käyttöön otettava tilaaja-tuottajamalli jakaa mielipiteitä. Sosiaalilautakuntien puheenjohtajista 58 prosenttia kannattaa ja 42 prosenttia vastustaa mallia. Kannattajat uskovat mallin selkeyttävän hankintoja, toimintoja ja vastuita, säästävän kustannuksia ja auttavan kohdentamaan hankinnat vain tarpeellisiin palveluihin. Vastustajat epäilevät mallin selkeyttä sekä kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa. Heidän mukaansa hyödyistä ei ole näyttöä.

Anne Eronen ym.: Sosiaalibarometri 2009. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2009. Yhteenveto ja johtopäätökset myös internetissä: www.stkl.fi > Julkaisut.

Yksityiset tuottavat jo lähes kolmasosan sosiaalipalveluista

Yksityiset palveluntuottajat – järjestöt ja yritykset – tuottivat henkilöstön määrillä mitattuna 29 prosenttia sosiaalipalveluista ja 19 prosenttia terveyspalveluista vuonna 2006. Yksityisen sektorin osuus on noussut 2000-luvulla sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Alan henkilöstön määrä on kasvanut myös julkisella sektorilla mutta yksityissektoria vähemmän.

Yksityisen sektorin osuus sosiaalipalveluista on kasvanut lähes kahdeksan prosenttiyksikköä kuudessa vuodessa. Sekä järjestöjen että yritysten osuus on noussut, mutta yritysten osuus on kasvanut selvästi järjestöjä enemmän. Osa yritysten tuottamien sosiaalipalvelujen lisääntymisestä selittyy järjestöjen palvelutuotannon yhtiöittämisellä.

Terveydenhuollossa yksityispalvelujen osuus henkilöstön määrillä mitattuna on noussut pari prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2006. Järjestöjen osuus on 2000-luvulla hieman laskenut, kun taas yritysten osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä.

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. THL 2009. Myös internetissä: www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto.

Yksityisten palveluntuottajien osuus sosiaali- ja terveyspalveluista vuonna 2006 (%)

Alkoholinkulutuksen kasvu taittui

Alkoholijuomien kulutuksen kasvu taittui vuonna 2008. Alkoholijuomien kokonaiskulutus laski prosentin verran verrattuna vuoteen 2007. Alkoholin kokonaiskulutus oli sadan prosentin alkoholina 10,4 litraa asukasta kohden. Siitä tilastoidun kulutuksen osuus oli 8,5 ja tilastoimattoman kulutuksen 1,9 litraa.

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 prosenttia. Sen sijaan tilastoimaton kulutus kasvoi noin 0,1 litraa vuodesta 2007.

Alkoholijuomien vähittäismyynti Alkon myymälöissä pieneni viime vuonna kahdella prosentilla ja kasvoi elintarvikeliikkeissä prosentilla. Koko vähittäismyynnin lasku oli puoli prosenttia. Alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi runsaalla neljällä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Matkustajatuonti kattaa nykyään lähes kolme neljännestä tilastoimattomasta kulutuksesta.

Katkaisu- ja selviämisasema Saloon

Saloon rakennetaan 16-paikkainen katkaisu- ja selviämisasema. Se nousee Salon A-klinikkatoimen kuntoutus- ja asumisyhteisö Anjalansalon laajennusosaksi. Katkaisu- ja selviämisaseman rakennuttajana on A-klinikkasäätiö, ja sen alustava kustannusarvio on 2,1 miljoonaa euroa. Katkaisu- ja selviämisaseman on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden lopussa.

Aseman rakentaminen liittyy A-klinikkasäätiön ja Salon kaupungin väliseen kumppanuussopimukseen. Katkaisu- ja selviämisaseman tarve todettiin myös Paras-hankkeen liittyneessä palvelurakenneselvityksessä seudun lähi-, alue- ja maakuntatason palveluista.

Eurooppalainen koululaistutkimus: Humalajuominen vähentynyt

Suomalaiskoululaisten humalajuominen on vähentynyt selvästi 2000-luvulla, mutta se on edelleen yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin, kertoo tuore ESPAD-tutkimus. Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista suomalaiskoululaisista yli puolet oli ollut joskus humalassa. Noin kolmannes vastasi olleensa humalassa lähimmän kuukauden aikana ja noin kymmenesosa humaltui lähes viikoittain. Raittiiden osuus oli Suomessa 12 prosenttia.

Koululaisten huumeidenkäyttö Euroopassa on vähentynyt tai pysynyt ennallaan muualla paitsi muutamissa Itä-Euroopan maissa, joissa käyttö on yleistynyt vasta tällä 2000-luvulla. Suomessa huumeidenkäyttö ei ole yleistynyt läheskään samalle tasolle, jossa se on Keski-Euroopassa ja useissa Etelä-Euroopan maissa. Vuoden 2007 kyselyn mukaan kannabista oli kokeillut 8 prosenttia 15–16-vuotiaista.

Nuorten tupakointi vähentyi vuoden 2003 kyselystä lähes kaikissa Euroopan maissa. Se ei ole lisääntynyt missään tutkimuksessa mukana olleessa maassa. Suomi sijoittuu maiden välisessä vertailussa keskivaiheille.

Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteidenkäytöstä on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–35:ssä Euroopan maassa. Kysely tehdään tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille eli Suomessa peruskoulun 9-luokkalaisille.

Björn Hibell et al.: The 2007 ESPAD Report. Substance Use Among Students in 35 European Countries. CAN, EMCDDA & Pompidou Group 2009. Myös internetissä: www.espad.org.
Leena Metso ym.: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2007. ESPAD-tutkimusten tulokset. Raportti 6, THL 2009. Myös internetissä: www.thl.fi.

Heikki Peltola sai Hepolle kenkää -palkinnon

Huumetyöläisten neuvottelupäivillä vuosittain jaettavan Hepolle kenkää -tunnustuspalkinnon on saanut tänä vuonna Sillanpirtin pienyhteisön päihdeterapeutti Heikki Peltola. Sillanpirtin pienyhteisö on 7-paikkainen lääkkeetön yhteisöhoitoyksikkö Helsingissä. Sitä ylläpitää Suoja-Pirtti ry.

– Yhteisöä ei olisi ilman Hessua, sillä se polkaistiin käyntiin hänen lopputyönsä pohjalta. Huumetyöläisenä Hessussa yhdistyvät sekä tieto että ymmärrys. On myös ammattilaisia, jotka tietävät paljon mutta eivät ymmärrä tietämäänsä, luonnehtii Suoja-Pirtti ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Palomäki.

Sillanpirtin pienyhteisön lisäksi Heikki Peltola on ollut käynnistämässä NA-ryhmätoimintaa Suomessa ja Helsingin Vinkin toimintaa 1990-luvun puolivälissä.

– Vanhemmille asiakkaille Hessu oli elävä legenda, muistelee Vinkin silloinen vetäjä Anne Ovaska.

– Haluamme korostaa yhteisyyden merkitystä ja yhteistyön voimaa tiukkenevien resurssien, taloudellisen taantuman ja muiden uhkakuvien varjossa. Emme tarvitse raja-aitoja, kilpailua paremmista hoitomenetelmistä, paremmasta asiantuntijuudesta, paremmasta tuloksesta ja paremmista asiakkaista, vaikka kilpailuttaminen uhkaakin asettaa meidät toisiamme vastaan, kuuluivat palkintolautakunnan saatesanat.

Hepolle kenkää -palkinnon ovat perustaneet ja sen myöntävät valtakunnallisia huumetyöläisten neuvottelupäiviä järjestävät tahot: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin Diakonissalaitos, Hietalinna-yhteisö, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö, Kalliolan setlementti/päihdetyö ja Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistys.

Liika on aina liikaa -hankkeelle Terve-SOS -palkinto

Sininauhaliiton koordinoima Liika on aina liikaa – ikääntyminen ja alkoholi -hanke on saanut vuoden 2009 Terve-SOS -palkinnon. Nelivuotisessa hankkeessa nostettiin esiin ikääntyvien päihdeongelmat ja kehitettiin uusia vanhus- ja päihdetyön sektorirajat ylittäviä työmenetelmiä. Nyt meneillään on hankkeen juurruttamisvaihe, jossa vanhustyön työntekijöitä koulutetaan päihdeasioihin ja päihdetyöntekijöitä ikääntymisen vaikutuksiin.

Palkintoperusteluissa Liika on aina liikaa -hanketta kiitettiin ajankohtaisuudesta ja ihmislähtöisestä työskentelyotteesta. Sitä pidettiin esimerkkihankkeena monen muunkin teeman käsittelyyn.

Muut vuoden 2009 Terve-SOS -palkinnot saivat Väestöliiton Arki haltuun -hanke ja Kainuun LiikuntaVasu-hanke. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakaspalautejärjestelmä palkittiin innovaatiopalkinnolla. Palkinnot myönsi Terve-SOS -tapahtumaa järjestävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kännissä olet ääliö -kampanja Vuoden terveysteko

Terveyden edistämisen keskuksen vuoden 2008 Terveysteko-tunnustuspalkinto on myönnetty Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö -kampanjalle. Palkintoperusteluissa juomateollisuutta kiitetään yhteiskuntavastuullisesta teosta. Kampanjan toteutustapaa arvioidaan onnistuneeksi, tuoreeksi, rohkeaksi ja kohderyhmää puhuttelevaksi.

Nuorille aikuisille suunnattu kampanja toteutettiin vuosina 2007–2008 erityisesti netissä. Kampanjan tarkoitus oli herättää keskustelua humalahakuisesta juomiskulttuurista.

Tiimin sisällysluettelo