Mia-Veera Koivisto

Nettiriippuvuus ja masennus: Ruokkiiko netti ihmismielen varjopuolta?

Suomessa on jo yli kolme miljoonaa netinkäyttäjää. Liiallisella netinkäytöllä pelätään olevan haitallisia vaikutuksia erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen. Mitä nettiriippuvuudesta tiedetään ja miten masennus liittyy nettiriippuvuuteen?

Yleiseen kielenkäyttöön on vakiintunut käsite nettiriippuvuus. Julkisessa keskustelussa liiallisen netinkäytön pelätään lisäävän tai pahentavan nuorten käyttäytymis- ja mielenterveysongelmia. Netinkäyttöä ja nettiyhteisöjen vaikutusta on epäilty jopa yhdeksi syyksi vuosina 2007 ja 2008 Suomessa tapahtuneisiin koulusurmiin. Tekijät kuluttivat aikaansa nettiyhteisöissä ja toisessa selitystä tekoon haettiin netin lisäksi myös ampujan kärsimästä masennuksesta.

Nettiriippuvuutta ei tällä hetkellä luokitella psykiatrisessa tautiluokituksessa omaksi riippuvuuden lajikseen kuten esimerkiksi peliongelma määritellään. Yleisen määritelmän mukaan riippuvuudeksi luokitellaan pakonomainen toiminta, josta ei kyetä irrottautumaan huolimatta siitä, että se aiheuttaa ongelmia ja haittaa elämää. Pro gradu -tutkielmani tulosten mukaan netinkäyttöön on olemassa tämän riippuvuusmääritelmän mukaista riippuvuutta. Lisäksi netinkäyttöön liittyvät ongelmat ovat yhteydessä masennukseen.

Suomessa nettiriippuvuudesta tehty tutkimus on varsin vähäistä huolimatta julkisesta keskustelusta ja netinkäytön lisääntymisestä. Nettiriippuvuuden yleisyyttä on tutkittu nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä vuonna 2004. Sen pohjalta arvioitiin, että 12–18-vuotiaista päivittäin nettiä käyttävistä vajaa viisi prosenttia olisi nettiriippuvaisia. Nykyisten tutkimusten pohjalta ilmiön yleisyyttä Suomessa ei voi varmuudella arvioida. Eniten nettiriippuvuutta on tutkittu Yhdysvalloissa ja jonkin verran myös Euroopassa ja Aasiassa. Tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä nettiriippuvuuden ja masennuksen sekä muiden psykiatristen häiriöiden välillä.

Pro gradu -tutkimuksessani analysoitiin kahta laajaa aineistoa, jotka kerättiin Päihdelinkki-verkkopalvelusta (www.paihdelinkki.fi). Tilastollinen aineisto (N=8821) kerättiin nettilomakkeella. Lomake sisälsi kaksi mittaria: IAT-nettiriippuvuustestin taustatietokysymyksineen ja masennusta mittaavan DEPS-seulan. Mittarit sisältävät oirekuvauksia ja väittämiä, joiden sopivuutta itseen arvioidaan porrastetuilla asteikoilla. Nettiriippuvuustestissä vastaajat arvioivat itse esimerkiksi, vaikeuttaako netti ihmissuhteita tai työ- ja opintosuorituksia. Tutkimuksessani nettiriippuvaisiksi luokiteltiin 60–100 pisteen tuloksen saaneet. Heitä oli aineistossa noin 14 prosenttia. Masentuneiksi määriteltiin masennusmittarilla 12–30 pistettä saaneet, joita oli aineistossa noin 22 prosenttia. Tutkimukseni laadullinen aineisto koostuu samaan verkkopalveluun lähetetyistä nettiriippuvuutta käsittelevistä anonyymeistä viesteistä, joita oli yli 400.

Yhteys sekä masennukseen että päihdeongelmaan

Pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten ja miksi masennus ja nettiriippuvuus esiintyvät yhdessä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin muun muassa keskiarvovertailua ja nettiriippuvuusriskin (Odds Ratio, OR) kartoittamista eri ryhmissä.

Masentuneiden joukossa nettiriippuvuus odotetusti oli huomattavasti yleisempää (taulukko). Nettiriippuvuutta oli masentuneiden joukossa 36 prosentilla, kun taas ei-masentuneiden joukossa sitä oli vain 8 prosentilla. Masentuneiden nettiriippuvuustestin pistemäärän (0–100) keskiarvo oli 53. Pistemäärä oli huomattavasti korkeampi kuin ei-masentuneilla, joilla keskiarvo oli 22. Masentuneiden riski (OR) nettiriippuvuuteen oli seitsenkertainen verrattuna ei-masentuneisiin.

Nettiriippuvaisten päihteiden käyttö ja masentuneisuus verrattuna koko aineistoon.

* DEPS-seulan tulos 12-30 pistettä.

Myös itse raportoitu päihdeongelma oli yhteydessä nettiriippuvuuteen siten, että päihdeongelmia ilmoittaneiden joukossa riski nettiriippuvuuteen (OR) oli kolmikertainen verrattuna vastaajiin, jotka eivät ilmoittaneet ongelmallista päihteidenkäyttöä. Miehillä nettiriippuvuusriski (OR) oli noin 20 prosenttia suurempi kuin naisilla. Nettiriippuvuus oli yleisintä kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä eli 9–18-vuotiailla.

Lohduttava ja koukuttava itsehoitoväline

Nettiriippuvaisten lähettämistä viesteistä löytyi paljon kertomuksia masentuneisuudesta. Masennusta kuvattiin sekä nettiriippuvuutta edeltäväksi ongelmaksi että liiallisesta netinkäytöstä syntyneeksi ongelmaksi. Nettiriippuvuutta selitettiin usein masennuksella: tällöin netti toimi lohduttajana tai masennuksen oireiden lievittäjänä. Tämä kuvattiin usein syyksi siihen, että netistä ei haluttu tai kyetty irrottautumaan, vaikka netinkäyttö koettiin pakonomaiseksi tai se aiheutti ongelmia:

He [vanhemmat] valittaa että olen riippuvainen mutta kiellän sen aina. Tuntuu pahalta aina valehdella. Valehtelen myös siitä kauanko olen netissä... Se [netti] lievittää pahaa oloani ja masennusta. Saan siitä jonkinlaista lohtua.
Tyttö, alle 16 v.

Netti houkuttelee masentuneita, koska siellä tavataan vaivattomasti samanhenkisiä ja samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Avautuminen arkaluonteisista aiheista anonyymisti nimimerkin suojassa on helpompaa erityisesti ujoille ja eristäytymään pyrkiville ihmisille.

Löysin Internetistä nopeasti kaltaisiani ihmisiä ja tutustuin heihin. Chattiin uppoutuu eikä sieltä pääse pois ennen kuin kaikki muut lähtevät.
Tyttö, 16–20 v.

Vaikka liiallinen netissä oleminen aiheuttaa ongelmia, irtautuminen miellyttävistä nettikontakteista saattaa olla vaikeaa. Joidenkin kirjoittajien mukaan kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus saattaa ujoilla ihmisillä hankaloitua entisestään, koska ei saada harjoitusta "oikeiden" vuorovaikutustilanteiden hoitamisessa.

Nettiystävät auttavat, mutta he aiheuttavat myös paljon huolta ja murhetta. Netissä koetaan yksinäisyyttä lievittäviä ihmissuhteita, mutta siellä tapahtuu myös hylkäämisiä ja menetyksiä, jotka saattavat pahentaa jo ennestäänkin masentunutta mielialaa. Netissä luodut sosiaaliset suhteet ovat usein aitoja ja ne otetaan yhtä vakavasti kuin reaalimaailman sosiaaliset suhteet.

Mut netti kyl satuttaaki aika monel taval… mä oon sellanen ihminen et ihan sama tapahtuuks asiat virtuaalisesti vai todellisuudessa, mutta ne satuttaa mua silti yhtälailla. [--] Mulla ja mun nettiystävillä menee huonosti. [--] Kauheaa. Mä oon niin huolissani niistä kaikista. Mä en kestä jos niille tapahtuu jotain. Mä välitän niistä ihan älyttömästi!!
Tyttö, alle 16 v.

Ongelmia työssä ja parisuhteessa

Nettiriippuvuuden kerrottiin aiheuttavan ongelmia työssä, ihmissuhteisissa ja opiskelussa. Työelämässä ja opiskeluympäristössä tapahtuneet muutokset ja suorituspaineet vaikeuttivat nettiriippuvuudesta irrottautumista. Esimerkiksi jatkuva netin ääressä työskentely sekä aikaan ja paikkaan sitoutumaton etätyö yhdistettynä suorituspaineisiin houkuttelevat päämäärättömään nettisurffailuun. Netinkäytön hallitsemattomuus ja liiallinen netinkäyttö aiheuttivat usein itsesyytöksiä ja häpeää. Nämä negatiiviset tunnetilat ajoivat puolestaan hakemaan uudelleen lohdutusta netistä. Oravanpyörä oli valmis.

Jotain apua tähän tilanteeseeni tarvitsen, pian esimieheni huomaavat, etten saa mitään aikaiseksi ja sopimukseni jää uusimatta jne. Oma tahtoni ei riitä pitämään minua erossa. Olen aina pitänyt itseäni ahkerana ja itsekurin taitavana, mutta nyt on olo aivan kamala kun olenkin tällainen lusmu [--]
Nainen, 31–40 v.

Nettiriippuvaisten lähettämissä viesteissä riippuvuuden kuvailtiin aiheuttavan sosiaalisia ongelmia erityisesti perheenjäsenten välisissä suhteissa. Liiallinen netinkäyttö oli ajanut parisuhteen jopa niin suuriin ongelmiin, että se kuvattiin syyksi avioeroon.

Olin ollut vaimoni kanssa viisi vuotta yhdessä ja hän jätti minut noin vuosi sitten, koska vietin liikaa aikaa tietokoneen parissa [--]
Mies, 31–40 v.

Netinkäytöstä aiheutuneet perhe- ja parisuhdeongelmat aiheuttivat mielipahaa ja syyllisyyden tunteita. Riitoihin puolison kanssa johtivat tyypillisesti netissä kulutettu aika ja tietty netinkäyttötapa, esimerkiksi rahapelaaminen tai nettiporno.

Asiakkaiden netinkäyttötavat huomioon hoidossa

Koska masennus vaikuttaa olevan voimakkaasti yhteydessä nettiriippuvuuteen, ammattilaisten olisi työssään hyvä kartoittaa masentuneiden asiakkaiden netinkäytön määrää ja tapoja. Lisäksi jo aiemmistakin tutkimuksista tiedetään, että riippuvuuksilla on taipumus vaihdella: esimerkiksi päihdeongelma muuttuu "vähemmän haitalliseksi" peliongelmaksi. Päihdehoidossa tulisi siis huomioida myös muiden riippuvuuksien olemassaolo. Erityisesti nuorten parissa työskentelevien on syytä huomioida netin suuri merkitys ja ongelmaa on lähestyttävä kuunnellen asiakasta.

Netinkäytön lopettaminen ei ole välttämättä viisain neuvo nettiriippuvaiselle:

Koska internet on minulle tavallaan se tärkein tällä hetkellä ja jos se otettaisiin pois minulta, niin en tiedä mitä tekisin, kun olisin niin raivoissani. Mielessäni on myös käynyt monesti, että tekisin itsemurhan, jos näin tapahtuisi, mutta en tiedä onko ne sitten vain ajatuksia [--]
Tyttö, alle 16 v.

VTM Mia-Veera Koivisto työskentelee Päihdelinkin neuvontapalvelun ja Dopinglinkki-hankkeen projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Artikkeli perustuu hänen sosiologian pro gradu -tutkielmaansa "Nettiriippuvuuden ja masennuksen välinen yhteys" (Helsingin yliopisto 2009).

Tiimin sisällysluettelo