Tiimi
A-klinikkasäätiön logo
A-klinikkasäätiö
Suomen suurin päihdealan organisaatio
Etusivu Organisaatio Hoitopalvelut Koulutus Kehittämistoiminta Tiedotus Julkaisut
English Svenska
 
Etusivu / Tiimi / Kimmo Kähkönen & Suvi Pekkala: Päiväkeskuksissa luodaan toisia mahdollisuuksia

Kimmo Kähkönen & Suvi Pekkala

Päiväkeskuksissa luodaan toisia mahdollisuuksia

Millaisia toisia mahdollisuuksia toiminta päiväkeskuksessa luo asiakkaiden elämään? Näitä toisia mahdollisuuksia avaa asiakkaiden mielestä erityisesti päätös pysyä raittiina. Palkkatyön merkitys nähdään edelleen suurena ja työelämän arvoihin on sitouduttu vahvasti. Päiväkeskuksia pidetään "semmoisena väliportaana takaisin normaaliin elämään".

Päiväkeskustoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea, rohkaista ja auttaa päihdeongelmaisia selviytymään arjessa. Päiväkeskus tarjoaa halukkaille mahdollisuuden viettää päivä raittiina mielekkäässä ympäristössä. Vuonna 1988 perustetun Rovaniemen päiväkeskus ry:n ylläpitämät päiväkeskukset sijaitsevat Rovaniemellä ja Ivalossa.

Rovaniemen päiväkeskus on Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Sininauhaliitto on kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen valtakunnallinen keskusliitto. Sininauhaliiton aatteellisena perustana on edistää kristilliseen ihmiskäsitykseen pohjautuvan päihdetyön yleisiä edellytyksiä.

Rovaniemen päiväkeskuksen tiloissa asiakkaat voivat muun muassa pestä pyykkiä, käydä saunassa, ruokailla edulliseen hintaan sekä osallistua hartaushetkiin. Toiminta perustuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen.

Päiväkeskusten asiakkaista suurin osa on miehiä, joilla on taustalla pitkä erilaisten päihteiden käytön historia. He edustavat sitä ihmisryhmää, joiden elämässä menetykset ovat seuranneet toisiaan. Muun muassa lapsuudesta johtuvista syistä aikuisiällä on turvauduttu elämän vastoinkäymisissä ratkaisukeinona alkoholiin, josta on kuitenkin tullut itsessään suurin vaikeuksien aiheuttaja. Elämä on ajautunut marginaaleista marginaaleimpaan, yhteiskunnan laidoille, siltojen alle ja ensisuojiin.

"Päivä kerrallaan mennään eteenpäin"

Tämä artikkeli perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaamme, joka toteutettiin haastattelemalla Rovaniemen ja Ivalon päiväkeskuksen asiakkaita ja henkilökuntaa vuoden 2007 aikana. Aineistoa kerättiin myös osallistuvan havainnoinnin keinoin.

Tutkielmamme teoreettisena taustana toimivat englantilaisen sosiologi Anthony Giddensin käsitteet toiset mahdollisuudet (second chances), elämänpolitiikka ja postmoderni. Giddensin toiset mahdollisuudet -käsitteen mukaan vaikeat elämäntilanteet tulisi nähdä myös uusina alkuina ja itsensä kehittämisen mahdollisuutena sen sijaan, että ne nähtäisiin ainoastaan ihmisen elämänkulkua hankaloittavina asioina tai umpikujana. Esimerkiksi työttömyys voi Giddensin mukaan olla tilaisuus muuttaa aiempaa elämänkulkua, kouluttautua uudelleen ja vaihtaa asuinpaikkaa.

Tutkimuksessamme tarkastelemme toisten mahdollisuuksien näkökulmaa siten, että myös vaikeat elämäntilanteet – kuten työttömyys ja päihteiden liikakäyttö – voivat johtaa uusiin aloituksiin ja tilaisuuteen muuttaa elämää, vaikka vaikeudet eivät kokonaan häviäisikään.

Yhteiskuntasuunnittelun tehtävänä olisi ottaa huomioon se, että tarjolla olisi aina erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja jokaisessa elämäntilanteessa yksilöllä olisi uusia mahdollisuuksia käytettävissään. Päiväkeskuksen asiakkaiden auttamiseksi tulisi huomioida heidän omat toiveensa, tukea heidän elämässään avautuvia toisia mahdollisuuksia ja vahvistaa heidän henkilökohtaisia voimavarojaan.

Tutkimuskysymyksemme olivat, millaisia toisia mahdollisuuksia päiväkeskuksen asiakkaat näkevät omassa elämässään ja millaiset valinnat ovat avautuneet heille toisina mahdollisuuksina. Halusimme myös pohtia päiväkeskuksen roolia toisten mahdollisuuksien toteutumisessa.

Toisina mahdollisuuksina elämässä päiväkeskuksen asiakkaat näkevät työhön, koulutukseen, uskontoon, perheeseen, parisuhteeseen, sosiaaliseen osallisuuteen, talouteen, terveyteen ja päihteettömyyteen liittyvät näköalat. Erityisesti iäkkäämmillä asiakkailla henkilökohtaisena vahvuutena nousee esiin hankittu ammatillinen työkokemus. Useimmat heistä ovat ammattimiehiä yhdellä tai useammalla alalla.

Työhön liittyvien arvojen korostuminen asiakkaiden kertomuksissa haastaa pohtimaan niitä yhteiskunnallisen integraation väyliä, joita palkkatyöhön osallistumattomille olisi tarjolla esimerkiksi kolmannen sektorin ja sosiaalisen yritystoiminnan kautta. Varsin yleinen mielikuva marginaalisten ihmisten poikkeavuudesta, työn vieroksumisesta, epärehellisyydestä tai arvojen puutteesta ei aineiston perusteella vastaa todellisuutta. Kysymys voi olla myös yhteiskunnan rakenteellisesta epätasa-arvoisuudesta, jossa osa väestöstä syrjäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska työelämän vaatimustaso ei tue kaikkien osallistumista palkkatyöhön. Työllistymisen esteeksi asiakkaat arvioivat työelämän nykyisiin vaatimuksiin nähden puutteellisen koulutuksen, kun taas henkilökunta koki asiakkaiden ongelmien olevan sidoksissa alkoholiin.

"Se mielekkyys siihen elämään kun tulee"

Toisina mahdollisuuksina avautuneet valinnat liittyvät päiväkeskuksen asiakkailla erityisesti raittiuspäätökseen, jonka on nähty mahdollistavan kokonaan uuden elämän ja joka on estänyt elämän ennenaikaisen päättymisen. Rovaniemen ja Ivalon päiväkeskuksen kristillinen toimintaperusta huomioiden raittiuspäätökseen on usein liittynyt uskoon tuleminen, joka myös koetaan uutena mahdollisuutena elämässä: ihminen on saanut uudistua uskossa, ja hän on uskoon tulemisen kautta muuttanut aiempaa maailmankuvaansa. Uskoon tuleminen on johdattanut tien raittiuteen ja taloudellisen tilanteen ja ihmissuhteiden eheytymiseen.

Useimmilla haastatelluista asiakkaista on ollut jossain elämänsä vaiheessa alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyviä vaikeuksia, mutta alkoholia ei yleisesti koettu perussyyksi vastoinkäymisiin, vaan päihdeongelma on ilmaantunut vasta myöhemmin. Päihdeongelman painottaminen on tällöin vaarassa peittää näkyvistä muita hyvinvointiin vaikuttavia puutteita: työttömyyden, sairaudet, asunnottomuuden, sosiaalisen verkoston rajoittuneisuuden sekä perheettömyydestä johtuvan yksinäisyyden.

Päiväkeskuksen rooli toisten mahdollisuuksien toteutumisen kannalta on tutkielmamme perusteella merkittävä, mutta asiakkaille tärkeällä sijalla olevat toiset mahdollisuudet, kuten työ, koulutus, talous ja terveys, kytkeytyvät myös laajemmalle yhteiskuntaan. Parhaimmiksi päiväkeskuksen tarjoamiksi aktiviteeteiksi mainittiin haastatteluissa ne, joista asiakkaat saavat itse päättää, joihin he saivat osallistua ja joita he saivat suunnitella. Päiväkeskuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus viettää päivä raittiina, jolloin on tärkeää tarjota ohjelmaa esimerkiksi työpäivän rytmittämän ajankäytön ulkopuolella oleville. Asiakkaat nostivat mielekkään ajankäytön muodoista esille liikunnan, kulttuurin – kuten lukemisen ja maalaamisen – erilaisen nikkaroinnin ja työtoiminnan sekä osallistumisen sosiaaliseen elämään.

Henkilökunnan ja asiakkaiden haastattelut erosivat siten, että asiakaspuheessa päiväkeskuksen ja muiden tukijärjestelmien rooli ei noussut yhtä korostuneesti esille kuin henkilökunnan arvioissa. Asiakaspuhe liittyy yksilökohtaisiin valintoihin, jotka suuntautuvat institutionaalisten järjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuten työmarkkinoille, koulutukseen tai uskontoon, mutta joiden keskipisteessä ja aktiivisena toimijana ei ole institutionaalinen järjestelmä vaan asiakas itse. Työntekijäpuhe edustaa siten enemmän järjestelmäkeskeistä perspektiiviä ja asiakaspuhe yksilökeskeistä perspektiiviä.

"Tämmönen niinku yhteiskuntaan paluu"

2000-luvun postmodernissa yhteiskunnassa ei voida enää selkeästi määritellä, mikä on normaali ja hyväksyttävä tapa elää. Toisaalta suvaitaan erilaisuutta, toisaalta asenneilmaston koveneminen on johtanut siihen, että elämässään huonosti pärjäävät sysätään marginaalista passiivisten syrjäytyneiden "toisten" joukkoon, jotka tulee kaikin keinoin aktivoida normaalina pidettyyn elämäntapaan. Tätä prosessia Tuula Helne kuvaa käsitteellä eksklusiivinen, poissulkeva tai syrjäyttävä yhteiskunta. Haastattelemamme asiakkaat kertoivat, miten apua on vaikea saada ja kuinka sen saamiseksi vaaditaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Vaikka toisia mahdollisuuksia olisikin, päiväkeskuksen asiakkaat nähdään lähinnä kulueränä, koska heitä pidetään itse syypäinä omaan olotilaansa. Näin elämässään vaikeuksiin ajautuneiden ihmisten toiset mahdollisuudet käyvät ekskluusion vuoksi tarpeettoman vaikeiksi tai jopa mahdottomiksi.

Sosiaalityön näkökulmasta vaikeatkin elämäntilanteet voidaan kääntää mahdollisuudeksi jollekin ennen kokemattomalle, kunhan tietyt yksilölliset ja yhteiskunnalliset reunaehdot täyttyvät. Ihmisellä tulee olla muun muassa motivaatio ja kyky pyrkiä eteenpäin. Päiväkeskuksen asiakkaat näkivät elämässään monia toisia mahdollisuuksia sekä tuottivat puheessaan uskon ja toivon huomisesta. Asiakashaastattelujen yhteisenä piirteenä löytyi vahva moraalinen sitoutuminen työelämän arvoihin ja motivaatio muuttaa omaa elämänkulkua. Sosiaalityössä näitä valmiuksia ja motivaatiota voidaan tukea voimaannuttavan työotteen avulla.

Yhteiskunnan on myös pyrittävä aktiivisesti avaamaan mahdollisuuksien ovia eikä pidettävä niitä kategorisesti suljettuina. Päivätoimintaan sijoittamalla voidaan vähentää merkittävästi päihdehaittoja ja tukea niitä ihmisiä, jotka on jo käännytetty muualta pois toivottomina tapauksina. Päiväkeskus tukee ihmisiä syrjäytymiseen liittyvien akuuttien vaikeuksien voittamisessa tarjoten ruokaa, puhtautta, tukea ja sosiaalista osallisuutta sekä mahdollisuuden viettää päivä raittiina yhdessä muiden asiakkaiden kanssa.

LÄHTEET:

Anthony Giddens: Beyond Left and Right. The Future of Radical Politics. Stanford University Press 1994.
Anthony Giddens: Modernity and Self-Identity: Self and Society in Late Modern Age. Polity Press 1991.
Tuula Helne: Syrjäytymisen yhteiskunta. Tutkimuksia 123, Stakes 2002.
Kimmo Kähkönen & Suvi Pekkala: ”Semmoisena väliportaana takaisin normaaliin elämään.” Tukea päihteettömyyteen ja toisiin mahdollisuuksiin päiväkeskuksessa. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto 2009.
J. P. Roos & Tommi Hoikkala (toim.): Elämänpolitiikka. Gaudeamus 1998.

Artikkeli perustuu YTK Kimmo Kähkösen ja HTM, Lapin yliopiston sosiaalityön assistentti (ma) Suvi Pekkalan sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Semmoisena väliportaana takaisin normaaliin elämään.” Tukea päihteettömyyteen ja toisiin mahdollisuuksiin päiväkeskuksessa.

Tiimin sisällysluettelo

Palaute Yhteystiedot