Uutisia

Alkoholin riskikäyttö yleistä pienten lasten isillä

Yli kolmannes leikki-ikäisten lasten isistä voidaan luokitella alkoholin riskikuluttajiksi, kertoo Nina Halmeen hoitotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus. Nina Halme työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Väitöstyössä selvitettiin suomalaisen isän arkielämää: yhdessäoloa lapsen kanssa, tyytyväisyyttä parisuhteessa, vanhemmuuteen liittyvää stressiä sekä pienten lasten isien alkoholinkäyttöä. Leikki-ikäisen lapsen isät kokivat melko yleisesti vanhempana toimimiseen liittyvää stressiä: huomattava osa isistä koki puutteita omissa vanhemmuuden taidoissaan ja kyvyissään tulkita lapsen tunteita ja tarpeita. Lisäksi stressiä lisäsivät lapsen vaativuus ja itkuinen mieliala. Isillä oli myös runsaasti parisuhteeseen liittyviä ongelmia. Tulokset pohjautuvat 1 082:lta 3–6-vuotiaan lapsen isältä kerättyyn aineistoon.

Alkoholinkäyttö, isänä olemiseen liittyvä stressi ja ongelmat parisuhteessa liittyivät kiinteästi toisiinsa. Ne olivat yhteydessä isän vaikeuteen toimia sitoutuneena ja vastuullisena vanhempana.

Nina Halme: Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo. Tutkimuksia 15, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009. Myös internetissä: www.thl.fi.

Naisten humalajuominen lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla

Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan naisten humalakerrat ovat lisääntyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, kun vähäisemmän kulutuksen kerrat ovat jopa vähentyneet. Naisten humalatilanteissa kuluttaman alkoholin osuus kaikesta naisten kuluttamasta alkoholista on kasvanut vuoden 2000 juomatapatutkimuksen 26 prosentista 42 prosenttiin.

Tutkijat päättelevät, että kehitys on osoitus yhteiskunnan liberalisoituneesta suhtautumisesta naisten alkoholinkäyttöön. Naiset kuitenkin edelleen nauttivat alkoholia harvemmin ja huomattavasti vähemmän kuin miehet.

Heli Mustonen, Pia Mäkelä & Petri Huhtanen: Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 4/2009.

Rattijuoppouden uusimista ehkäistään päihdekeskusteluin

Suomessa kokeillaan, toimiiko lyhyt päihdekeskustelu rattijuopumuksen uusimisen ehkäisyssä. Ratista kärähtäneiden kanssa käydään 24 tunnin sisällä päihdekeskustelu, jossa heitä havahdutetaan tilanteeseen ja motivoidaan muutokseen. Keskustelut käydään saman yhtenäisen mallin mukaan.

Kyseessä on neljällä paikkakunnalla tehtävä kokeilu, joka kestää ensi vuoden kesäkuuhun asti. Paikkakunnat ovat Helsinki, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Rovaniemi.

Rovaniemellä puhuttajana on poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä. Muilla paikkakunnilla ratista kiinni jääneet ohjataan muille tahoille, joko päihde-, sosiaali- tai terveydenhuoltoon. Keskustelu on rattijuopumukseen syyllistyneille vapaaehtoinen, eikä menemättä jättäminen aiheuta seuraamuksia. Viime vuonna Suomessa jäi kiinni viime vuonna yli 26 000 rattijuoppoa.

Hietalinna-yhteisön palvelut sosiaalisairaalaan

Helsingin Mechelininkadulla toimineen A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisön toiminta päättyi 31.8. Toiminta jatkuu Järvenpään sosiaalisairaalassa 1.9. alkaen lääkkeettömän, terapeuttisen yhteisöhoidon mallin mukaisesti. Hoitoyhteisössä on kahdeksan paikkaa, ja yhteisöä ollaan valmiita laajentamaan kysynnän mukaan. Palvelut ovat valtakunnallisia ja soveltuvat erityisesti nuorille, päihteiden ja huumeiden ongelmakäyttöuran alkuvaiheessa oleville asiakkaille.

Suomalaisen rahapelaamisen päivitetty kuva

Suomalaisen rahapelaamisen ajankohtainen tilanne on saatu ensimmäistä kertaa kansien väliin. Rahapelaamisen vuosikirjassa esitellään suomalainen rahapelijärjestelmä ja rahapelikentän toimijat, kuvataan rahapelipolitiikan ajankohtaisia tapahtumia ja kerrotaan muun muassa rahapelaamisen yleisyydestä ja pelihaittojen ehkäisystä ja hoidosta. Kirjan ovat tuottaneet sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Uudessa Rahapelien haitta-arviointi -julkaisussa esitellään arviointimalli, jonka avulla voidaan arvioida erityyppisten rahapelien mahdollisia haittavaikutuksia. Raportissa käsitellään lisäksi rahapelaamisen asteita, pelaamisen haittavaikutuksia ja peliriippuvuuden tunnistamista.

Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.
Jukka Heikkilä, Juha Laine & Tarja Salokoski: Rahapelien haitta-arviointi. Raportti 18/2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.
Julkaisut myös internetissä: www.stm.fi.

Työttömät tarvitsevat kohdennettuja terveyspalveluja

Työttömien työnhakijoiden terveyspalvelut tulisi toteuttaa osana perusterveydenhuoltoa yhteistyössä sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Se edellyttää osaamisen kehittämistä. Tähän tulokseen on päädytty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa hankkeessa.

Hankkeessa tarkoituksena oli parantaa pitkäaikaistyöttömien terveydentilaa, toiminta- ja työkykyä sekä ennaltaehkäistä kansansairauksia. Hankkeen noin 3 700 asiakkaasta noin 2 700 kävi terveydenhoitajan terveystarkastuksessa. Tarkastuksiin tulleilla todettiin paljon erilaisia terveyden riskitekijöitä. Elintapoihin ja mielenterveyteen liittyvät riskit olivat yleisempiä kuin työikäisessä väestössä keskimäärin.

Peppi Saikku: Terveyspalvelu työllistymisen tukena. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja -palvelut siirtymätyömarkkinoilla. Raportti 22/2009, THL 2009.
Leini Sinervo (toim.): Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke, kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit. Raportti 23/2009, THL 2009.

Nuoret havaitsevat tarkkaan alkoholimainontaa

Alkoholimainonta on nuorten arkipäivää, ja sitä havaitaan hyvin, kertoo Suomen ASH ry:n TNS-Gallupilla teettämä kyselytutkimus. Siinä haastateltiin 888 13–17-vuotiasta suomalaisnuorta keväällä 2009.

Valtaenemmistö nuorista kertoi havainneensa alkoholimainontaa 2–3 päivän sisällä. Mainoksia oli nähty tavallisimmin kaupoissa, televisiossa ja julkisilla paikoilla. Tytöt panivat merkille helpoimmin siideri- ja pojat olutmainoksia. Tarkimmin alkoholimainoksia huomasivat 16-vuotiaat.

Nuoren iällä oli selvä yhteys suhtautumisella alkoholimainontaan. Iän karttuessa nuorten suhtautuminen alkoholimainontaan tuli sallivammaksi ja hyväksyttävämmäksi. Iän myötä mainoksissa nähtiin myös enemmän viihdyttävyyttä ja hyvää fiilistä.

– Näyttää siltä, että alkoholimainonta luo pohjan yleiselle kiinnostukselle alkoholituotteisiin, vaikka muitakin tekijöitä on, sanoo Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Nuorten suhtautuminen päihteisiin höltynyt

Nuorten suhtautuminen päihteisiin on aiempaa sallivampaa, kertovat tuoreimman Kouluterveyskyselyn tulokset. Muutos koskee niin tupakointia, parin alkoholiannoksen juomista, kertaviikkoista humalaa kuin marihuanan polttamista silloin tällöin.

Nuorten kuukausittainen humalajuominen on vähentynyt lukuun ottamatta lukiolaisia tyttöjä. Ammattiin opiskelevilla päivittäinen tupakointi oli neljä kertaa ja tosi humalaan juominen ja laittomien huumeiden kokeilut lähes kaksi kertaa yleisempiä kuin lukiolaisilla.

Nuorilta kysyttiin, käyttääkö joku nuoren läheinen alkoholia siinä määrin, että siitä on aiheutunut haittoja ja ongelmia nuoren omassa elämässä. Lähes 14 prosenttia vastanneista koki, että läheisen alkoholinkäyttö tuo ongelmia.

Seuraamuskäytäntö kiristynyt käyttörikosuudistuksen jälkeen

Seuraamuskäytäntö huumausainerikoksissa on kiristynyt huumausaineen käyttörikosuudistuksen jälkeen, kertoo Heini Kainulaisen oikeustieteen väitöstutkimus. Kainulainen työskentelee tutkijana Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa.

Tutkimus käsittelee huumeidenkäyttäjien rikosoikeudellista kontrollia. Sen tarkoituksenmukaisuudesta on vallinnut Suomessa pysyvä erimielisyys. Huumausaineen käyttörikosuudistuksessa vuonna 2001 poliisi sai mahdollisuuden sakottaa huumeidenkäyttäjiä. Rangaistukselle vaihtoehtoisten seuraamusten, kuten puhuttelun ja hoitoonohjauksen, käyttöä kuitenkin korostettiin. Kainulaisen tutkimustulokset osoittavat, että toimenpiteistä luopuminen on pysynyt hyvin harvinaisena seuraamuksena. Käyttörikosuudistus on johtanut seuraamuskäytännön kiristymiseen, sillä vaikka syyttämättä jättäminen on vähentynyt, samalla huumeidenkäyttäjien sakottaminen on lisääntynyt.

Heini Kainulainen: Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 245. Myös internetissä: www.optula.om.fi.

Tiimin sisällysluettelo