Pääkirjoitus

Teuvo Peltoniemi

Kuoleeko ihmiskunta viinaan?

Ei kuole, mutta ehkä Eurooppa kuolee, jos hyväksytään maailman ehkä tunnetuimman alkoholitutkijan Robin Roomin tilannearvio, jonka mukaan alkoholi on Euroopan ja Pohjois-Aasian suurin terveysongelma. Ongelman laajuutta vielä kasvattaa alkoholin vahva yhteys mielenterveys- ja väkivaltaongelmiin.

Marraskuussa Kyproksella pidetyssä ICAA:n konferenssissa professori Room kuvaili perusteellisen tilastoaineiston perusteella, kuinka alkoholista on tullut meille todella suuri terveysongelma: "Alcohol is our drug."

Roomin mukaan ongelmana on se, että Euroopassa on edelleen perusmärkä suhtautuminen alkoholiin. Media, poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat kaikki alkoholia luonnollisena pitävän yhteiskunnan kasvatteja. Väestön keskuudessa elää vahvasti käsitys alkoholin terveellisyydestä, vaikka se on havaittu vain yksilö- vaan ei väestötasolla. Todellisuudessa alkoholin terveysvaikutukset ovat vahvasti menetysten puolella.

Robin Room korostaa, ettei alkoholi ole vain henkilökohtainen ongelma, vaan se koskee hyvin suurta määrää muitakin ihmisiä. Eikä silloin ole kyse vain perheestä ja läheisistä, vaan meistä kaikista. Skotlantilaisen tutkimuksen mukaan alkoholi aiheuttaa yllättävästi ylivoimaisesti enemmän kustannuksia poliisitoimelle ja palokunnalle kuin terveyssektorille tai sosiaalihuollolle.

Alkoholi ei myöskään ole tavallinen tavara, vaikka sitä sellaisena kohdellaan EU:n maatalous- ja teollisuuspolitiikassa. Suomessakin monet ovat pitäneet alkoholin "normalisoitumista" hyvänä asiana. Sen vuoksi alkoholiteollisuutta ymmärretään ja kuunnellaan yhä enemmän. Suomessakin alkoholiteollisuuden ja -kaupan edustajat näyttävät liikkuvan aikaisempaa tiheämmin ministeriöiden käytävillä.

Alkoholiteollisuus alkaa olla yhä merkittävämpi intressitaho maailmanlaajuisesti. Väkevien alkoholijuomien tuotantoa hallitsee enää kaksi suuryhtiötä ja oluen panoa kolme. Viinintuotanto on yhä jakautunut pienten yhtiöiden kesken. Globalisoituminen on tehnyt alkoholiteollisuudesta kansainvälisen jätin, johon verrattuna yksittäisten maiden vaikutusvalta on pienentynyt.

Professori Roomin mukaan vastapainoksi tarvittaisiin nyt merkittäviä ja laajoja kansainvälisiä alkoholisopimuksia. Hän muistuttaa, että tupakan ja huumeiden käytön vähentämiseksi on tehty vuosikymmenien ajan kansainvälisiä sopimuksia, mutta alkoholista vain kauppaan liittyviä liberalisointisopimuksia. Sen vuoksi kansanvälisten sopimusten aikaansaaminen olisi lähiaikojen tärkein tehtävä. Vasta WHO on ollut aktiivinen näissä asioissa.

Roomin vaatimukset kansainvälisen alkoholisäätelyn vahvistamiseksi kuulostavat järkevältä. Se tietysti tarkoittaisi valtioiden itsemääräämisoikeuden vähentämistä, mutta sitä globalisaatio vie muutenkin, tosin vastapuolelle. Jos Eurooppa ei halua kuolla viinaan, kehitys täytyy saada kulkemaan samaan suuntaan kuin tupakoinnin osalta on tapahtunut. Ja muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan eurooppalaista ja kansanvälistä yhteistyötä.

Enemmän ICAA:n konferenssista internetissä juuri aloittaneessa Tiimin päätoimittajan blogissa. Teuvoblogin osoite on blogit.a-klinikka.fi/teuvo.

Tiimin sisällysluettelo