Tiimi
A-klinikkasäätiön logo
A-klinikkasäätiö
Suomen suurin päihdealan organisaatio
Etusivu Organisaatio Hoitopalvelut Koulutus Kehittämistoiminta Tiedotus Julkaisut
English Svenska
 
Etusivu / Tiimi / Teuvo Peltoniemi: Nettiriippuvuus alkoholia suurempi ongelma Koreassa

Teuvo Peltoniemi

Nettiriippuvuus alkoholia suurempi ongelma Koreassa

Väitettä, että nettiriippuvuus on Koreassa yleisempää kuin alkoholiongelmat, on vaikea uskoa todeksi ennen tutustumista maahan. Kaikissa matkaoppaissa varoitellaan korealaisten innokkaasta viinankäytöstä. Myös neuvotaan olemaan sylkemättä lasiin, koska juomisesta kieltäytyminen olisi epäkohteliasta. Alkoholinkäyttö ei ole maassa pientä, mutta taitaa Suomi juoda Korean edelle.

Voi sanoa, että Etelä-Korealla ja Suomella on ainakin kolme tärkeää yhtäläisyyttä: omintakeinen alkoholikulttuuri, yleisesti hyväksytty pelaaminen sekä verkkoviestinnän korkea taso.

Etelä-Koreassa joka ostoskeskuksessa on joku kerros täynnä nuorten nettikahviloita, joissa keskitytään lähinnä nettipelaamiseen. ”PC Bangs”-nimellä tunnettuja paikkoja on yksin Soulissa yli 25 000. Massaverkkopeleissä voi olla jopa toista miljoonaa ihmistä langalla samaan aikaan. Pelipaikat muodostavat nettiriippuvuuden varsinaisen pulman, sillä niissä viivytään tuntikausia. Pahimmissa tapauksissa pelipaikoissa jopa suorastaan asutaan.

Korealaistutkija kuvaa ongelman vakavuutta:

– Virtuaalipelien vuoksi verkkomaailmassa varastetaan toisilta pelaajilta ja heitä jopa pahoinpidellään tai tapetaan joskus myös reaalielämässä. Myös lasten ja nuorten hyväksikäyttöä ja prostituutiota on raportoitu virtuaaliseksin seurauksena.

Pelaaminen yleisin nettiriippuvuuden muoto

Tutkimusten mukaan 20 prosenttia korealaisnuorista on nettiriippuvaisia (Suomessa 2–5 %). Korealaisista nettiriippuvaisista 10–15 prosenttia kuuluu riskiryhmään, joka tarvitsee neuvontaa ja 3–5 prosenttia jopa hoitoa. Yleisin nettiriippuvuuden muoto on internet-pelaaminen (73–84 % kaikista), toiseksi yleisin chattaaminen (8–12 %), jota seuraa verkkokauppojen käyttö (3–7 %).

Nettiriippuvuuden yleisyyden taustalla on Koreassa sekä perinne että tietoyhteiskunta. Koreassa vallitseva kulttuuri – kuten monessa muussakin Aasian maassa – on aina pitänyt pelaamista suuressa arvossa. Myös Helsingissä kasinolla aasialaisten osuus pelaajista on aika merkittävä.

Etelä-Koreassa valtion ote näkyy hoitopaikoissa. Ne ovat yhteiskunnan järjestämiä tai ainakin saavat rahoituksen valtiolta. Internet Damage Prevention Center perustettiin Koreassa vuonna 2001. Nettiriippuvaisille on nykyisin laaja verkosto hoitopaikkoja, muiden muassa noin 150 neuvontakeskusta ja puolensataa sairaalaa. Tosin Koreassa on asukkaitakin 50 miljoonaa ja yksin Soulissa yli 10 miljoonaa. Samoin on tarjolla vieroitusklinikoita ja korkeatasoisia online-kansalaispalveluita. Kouluissa valmennetaan oppilaita peli- ja nettiriippuvuuden välttämiseen.

Tietoyhteiskunta huippuunsa vietynä

Tutustuin korealaiseen nettiriippuvuuteen ministeriön asiantuntijoiden luentojen lisäksi Soulin keskustan suuressa nettiriippuvuuden neuvonta- ja hoitopisteessä sekä yliopistosairaalassa. Nettiriippuvuus oli useammankin esitelmän aiheena Korean alkoholitutkimusseuran Sahmyookin yliopistossa järjestämässä kansainvälisessä riippuvuustutkimuskonferenssissa. Suomen ja Etelä-Korean eroja tuli esille myös keskusteluissa, kun esitelmöin suomalaisista päihteiden ja mielenterveyden verkkopalveluista suuressa yksityisessä Kyungwon yliopistossa.

Vertailututkimuksia on tehty myös Korean Alcohol Research Foundationissa, joka on suuri alkoholiteollisuuden rahoilla toimiva mutta ministeriön ohjauksessa oleva tutkimus-, preventio- ja hoitolaitos. Teemoihin kuuluvat kaikki riippuvuudet, netti- ja peliriippuvuus mukaan luettuna. Laitos nauttii kansainvälistä arvostusta ja on ilmeisen hyvin resursoitu. Kävin myös sekä pääkaupungin että Jejun saaren paikallistason päihdehuoltopisteissä, joissa sain keskustella sekä työntekijöiden että asiakkaiden kanssa. Hoitomenetelmät näyttivät olevan paljolti samoja kuin Suomessa. Valistusmateriaali oli osoittelevampaa kuin mihin Suomessa on totuttu.

Tietoyhteiskuntakehityksessä Etelä-Korea on tällä hetkellä huippumaa. Kauppakaduilla oli tarjolla tauluja, joiden avulla sai kännykkäänsä infoa paikallisista liikkeistä. Uusinta uutta näyttivät olevan kännykkätelevisiot, joita metrossa tiiraili vähintään joka viides. Kuvanlaatu näytti hyvältä. Maailmallakin Samsung kilpailee Nokian kanssa.

Koreassa valtio on tiukasti mukana ohjaamassa niin teollisuuspolitiikkaa kuin IT-standardeja. Korean oma kännykkäjärjestelmä palvelee yhä, mutta nykyään maassa – matkailijalle onneksi – toimii jo suomalainenkin 3G-puhelin. Kansainvälisissä tilastoissa Suomi on jo jäänyt laajakaistojen määrässä ja nopeudessa ja monessa muussakin tietoyhteiskunnan indikaattorissa aivan kärjestä. Siihen taas lienee suurena syynä se, että Suomessa valtiovalta on jättänyt tietoyhteiskuntakehityksen markkinoiden ohjattavaksi. Välimatkaa kurotaan kuitenkin umpeen. Opintomatkani aikana mm. pidettiin Korea-Finland Business Summit, joka vertaili mobiilitekniikan saavutuksia (Mobile & Ubiquitous Living Labs Applications). Tilaisuuden jälkeen avattiin VTT:n ja Konkuk Universityn yhteinen tutkimuskeskus, joten ehkä eteläkorealaisia kokemuksia saadaan Suomeenkin.

Tiimin päätoimittaja Teuvo Peltoniemi kävi opintomatkalla Etelä-Koreassa 2.–12.6.2008 Aikakauslehtien päätoimittajien apurahan turvin. Lisäaineistoa artikkelin tulkintoihin kertyi Berliinin kansainvälisestä nettiriippuvuusseminaarista 6.–7.3.2009.


Korean omalaatua

  • Korea on tietoyhteiskunnan huippu: laajakaistayhteyksiä, nettipaikkoja ja kännyköitä on tosi paljon.
  • Nettiriippuvuus otetaan – ilmeisesti syystäkin – hyvin tosissaan ja hoitopaikoissa esitellyt tapauskertomukset olivat kovia, esim. itsemurhia. Neuvontapisteissä kohderyhmänä olivat enemmän lasten ja nuorten vanhemmat kuin ongelmaiset itse.
  • Alkoholia myytiin hyvin vapaasti, mutta vahvasti juopuneita ei osunut silmiin kovinkaan helposti. Alkoholiin kiinnitettiin paljon huomiota, huumeita taas pidettiin melko vähäisenä ongelmana.
  • Valtion ote on Koreassa luja. Työpaikoilla hierarkia on vahva, ja työpaikat ovat suomalaisittain katsottuna vahvasti miehitettyjä, joten palkkataso ja väestön tulojakauma jäi mietityttämään.
  • Elintaso on ainakin pääkaupungissa hyvin korkea ja merkkitavaroita arvostetaan suuresti. Suomessa myytäviä korealaisia pikkuautoja ei juuri näkynyt, autokanta näytti keskittyvän enemmän keskikokoisiin ja isoihin autoluokkiin.
  • Korea on monessa suhteessa erilainen yhteiskunta kuin Japani, vaikka Suomesta katsoen mielikuva voi olla samanlainen. Nettiriippuvuuden suhteen Japani, Kiina, Hong Kong ja Taiwan ovat kuitenkin samankaltaisessa tilanteessa.

Tiimin sisällysluettelo

Palaute Yhteystiedot