Auli Saukkonen

Onnen lähteillä

Oletko sinä onnellinen? Mitä onni on?

– Onhan se hämärä ja epäselvä käsite. Se tarkoittaa itse kullekin eri asioita, sanoo lääkäri ja kouluttaja Pekka Aarninsalo.

Hänestä tuli onnellisuusasiantuntija Elämä pelissä -televisiosarjan myötä. Sarjassa viisi ihmistä etsi elämäänsä lisää onnellisuutta onnellisuusvalmentajat oppainaan. Aarninsalo on kirjoittanut Antti S. Mattilan kanssa tv-sarjan oheiskirjan Onnen taidot.

– Usein ihmiset ajattelevat, että onnellisuus on jotain spesiaalia, joka liittyy esimerkiksi johonkin hetkeen tai tilanteeseen. Tv-sarjassa onnellisuus näyttäytyi jatkumona: sitä voidaan mitata ja myös kasvattaa treenaamalla onnen taitoja. Se varmaan askarrutti monia.

Onnellisuustestin voi tehdä edelleen tv-sarjan nettisivuilla: www.yle.fi/elamapelissa.

Mistä onni löytyy? Usein ajatellaan, että onni on tunne ilosta, tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista ja kokemus elämän merkityksellisyydestä. Pekka Aarninsalokin luettelee omat onnen lähteensä sujuvasti: tyytyväisyys läheisiin ihmissuhteisiin, työ, jonka kokee mielekkääksi, rahaa käytössä sen verran, että rahapula ei ole vallitseva olotila. Hän arvioi myös olevansa taitava näkökulman vaihtamisen taidossa. Se kuuluu onnen taitoihin. Aarninsalon ja Mattilan kirjan loppuun on koottu onnellisuusharjoituksia, joilla näitä taitoja treenataan.

Raha ei tuo onnea

Onnellisuustutkimus väittää, että ihmisen onnellisuudesta 50 prosenttia on geneettisesti määräytynyttä ja 10 prosenttia seuraa ulkoisista olosuhteista, joihin kuuluvat esimerkiksi terveys, varallisuus ja elämän tapahtumat. Loput 40 prosenttia onnellisuudesta on sitä aluetta, johon voi itse vaikuttaa. Voi valita, miten suhtautuu asioihin. Miten reagoi, kun elämä koettelee? Pettyykö ja katkeroituuko vai ajatteleeko, että shit happens? Ei niin välitä asioista, jotka eivät mene nappiin.

Vaikka voi tuntua hassulta, että onnen osatekijöistä voi tehdä 50-40-10-jaon, Aarninsalon mielestä asia on järkeenkäyvä.

– Länsimaisessa ajattelussa usein odotetaan liikaa ulkoisilta tekijöiltä: sitten kun saan palkankorotuksen, minusta tulee onnellinen. Ollaan myös herkkiä vertailemaan ja olemaan tyytymättömiä. Ajatellaan, että se mitä minulla on, on vain lähtötaso, josta puuttuu asioita.

Perinteisesti on ajateltu, että talouskasvu toisi hyvinvointia. Kuitenkin onnellisuuskyselyissä on havaittu, että koettu onnellisuus ei kasva, vaikka tulotaso kasvaisi. Miksi ei? Ensimmäinen syy on mukautuminen: se mikä 50-luvulla oli suurta luksusta, on nyt itsestäänselvyys. Toinen syy on vertailu. Sen jäljille pääsee ajattelemalla, että on kaksi maailmaa, jossa hintataso on sama. Toisessa maailmassa saat palkkaa 50 000 euroa, kun keskipalkka on 25 000 euroa. Toisessa maailmassa saat palkkaa 100 000 euroa, mutta keskipalkka onkin 200 000 euroa. Useimmat valitsisivat elämän ensimmäisessä maailmassa, jossa oma absoluuttinen tulotaso on pieni mutta suhteessa muihin suuri.

Kaikille onnellisuudesta kiinnostuneille Aarninsalo suosittelee lämpimästi englantilaisen taloustieteilijän Richard Layardin kirjaa Happiness. Se oli hänelle itselleen suuri löytö seikkailuissa onnellisuustutkimuksen maailmassa.

Velvollisuus onnellisuuteen

Pekka Aarninsalo on töissä lääkärinä Helsingin nuorisoasemalla, jossa hänen asiakkainaan on nuoria päihteiden ongelmakäyttäjiä. Hän uskoo, että päihteidenkäyttö on yksi tapa etsiä onnellisuutta elämään.

Onnellisuuteen on olemassa kaksi näkökulmaa. Toinen mieltää sen psykologiseksi onnellisuudeksi: kuinka onnellinen fiilis minulla on? Toinen taas mieltää onnellisuuden hyväksi elämäksi.

– Kumpaakin tarvitaan. Tarvitaan mielekästä hyvää elämää ja aina joskus myös hyviä fiiliksiä. Ne ruokkivat toinen toisiaan. Nuorten päihteidenkäyttäjien kohdalla kyse on siitä, että jommastakummasta on vajetta. Siitä päihteidenkäyttö on lähtenyt luisumaan ongelmaksi.

Aarninsalo haluaa nostaa esiin myös toisen onnellisuustutkijan, Darrin McMahonin. Hän on kirjoittanut onnellisuuden historiasta. Antiikin aikana länsimaisessa kulttuurissa onnellisuutta pidettiin jumalten lahjana. Keskiajalla ajateltiin, että hyvä elämä johtaa onnellisuuteen. Myöhemmin valistuksen aikana onnellisuus alkoi tulla mahdollisuudeksi ja sitä saattoi tavoitella myös maanpäällisessä elämässä. Nykyään onnellisuudesta on tullut velvollisuus: ellet ole onnellinen, olet luuseri.

Onnellisuus ei ole kuitenkaan kaikki mitä elämässä tarvitaan, muistuttaa Pekka Aarninsalo.

– Tulee elämäntilanteita, joissa on terve reaktio olla masentunut. Näiden elämäntapahtumien merkitys on olla tienhaaroja, joissa ihmisen on pakko pysähtyä miettimään elämänsä suuntaa ja sitä mikä elämässä on tärkeää ja merkityksellistä.

Esimerkiksi maailmankirjallisuuden helmet kuvaavat usein juuri epäonnea, surua ja tragedioita. Miksiköhän?

Antti S. Mattila & Pekka Aarninsalo: Onnen taidot. Duodecim 2009.