Talentia: Hoitotakuu päihdekuntoutukseen

Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki ei ottanut kantaa siihen, kuinka nopeasti pääsy psykososiaaliseen päihdehoitoon pitäisi taata.

– Kun pääsisi hoitoon ja edes katkaisuhoitoon, aikarajoista ei uskalla puhua. Hoitoon pääsyä määrää nyt sekin, missä kunnassa ihminen sattuu asumaan.

Talouden taantuma on kiristänyt monissa kunnissa budjetteja. Se on vaikeuttanut pääsyä päihdehoitoon. Kun budjetista on rahat loppu, tulkitaan, ettei hoidon tarvetta ole.

– Tarve ei ole se mikä se oikeasti on, vaan tarve määräytyy resurssien mukaan, sanoo Vantaan H-klinikan vastaava sosiaalityöntekijä Mia Kettunen. H-klinikka vastaa Vantaalla huumeidenkäyttäjien avohoidosta.

Kalliolan Nurmijärven klinikan johtaja Jyrki Lausvaara sanoo, että klinikalle lama tuli toukokuussa 2009. Nurmijärven klinikka on suuntautunut työelämässä olevien päihdeongelmaisten kuntouttamiseen. Kireä talous näkyy Nurmijärvellä kolmesta suunnasta: kunnat suosivat omia palvelujaan ostopalvelujen kustannuksella, työpaikat eivät välttämättä ohjaa työntekijöitä hoitoon vaan irtisanovat tai lomauttavat. Myöskään työntekijät eivät uskalla kertoa päihdeongelmistaan työpaikoilla irtisanomisen pelossa.

Ihmisten tarpeet ja kuntien resurssit ovat vastakkain.

– Taloustaantuman hoito on nyt se suuri kysymys. Ihmisten tarpeet ja kuntien resurssit ovat vastakkain. Näyttää siltä, että on kolme ryhmää, joissa asiakkaiden oikeudet eivät toteudu: lastensuojelu, toimeentulotuki ja päihdehuolto, Tero Ristimäki luettelee.

Hänen mielestään yhtenä vaihtoehtona pitäisi selvittää, millaisin panostuksin työeläkelaitokset voisivat osallistua päihdehuollon kustannuksiin.

Yhteisöhoito ahtaalla

Varsinkin yhteisöhoito on kokenut kovia kolauksia viime aikoina. Uhattuina ovat olleet vuorollaan Kalliolan Kiskon klinikka, A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisö, Tyynelän kuntoutuskeskus ja Mikkeli-yhteisö. Tyynelä muutti toimintamalliaan ja muuttui riippuvuusklinikaksi, Hietalinna jatkaa toimintaansa osana sosiaalisairaalaa ja Kiskon hoitoihin Helsingin kaupunki löysi lisärahaa. Myös Mikkeli-yhteisö on selvinnyt toimintaansa sopeuttamalla.

Talentia ja Päihdetyön Talentiaksi nimensä muuttanut Päihdehuollon sosiaalityöntekijät ry huomauttavat, että huomio on kiinnittynyt suonensisäisten huumeiden käyttöön ja ainoana hoitomuotona vaaditaan ja tarjotaan korvaushoitoa. Psykososiaalista päihdekuntoutusta karsastava politiikka uhkaa tuhota Suomessa kehitettyä päihdehuollon osaamista ja supistaa kansalaisten valinnanvapautta. Sosiaalityön painotukset ovat jääneet taka-alalle lääketieteen vallatessa alaa. Talentia ja Päihdetyön Talentia vaativat tähän korjausta: päihdetyössä tarvitaan sosiaalialan osaamista.

Asiakkaat tietävät yleensä vain korvaushoidon.

– Huumehoito ei ole sama kuin korvaushoito, ja korvaushoito on muutakin kuin lääkkeenantoa. Asiakkaat tietävät yleensä vain korvaushoidon. Kuitenkin pitää olla tarjolla erilaisia hoitomuotoja. Muukin kuin korvaushoito on turvattava, sanoo Mia Kettunen.

Myös Mikkeli-yhteisöä pitkään johtanut yhteisökasvatuksen uranuurtaja Kalevi Kaipio puolustaa hoitopaikkojen ja -muotojen moninaisuutta.

– Ei ole päihdehoitoa, joka soveltuisi muita hoitomuotoja paremmin kaikille. Jokaiselle on haettava se hoito, mitä juuri se henkilö tarvitsee omista ainutkertaisista lähtökohdistaan.

Kaipio kritisoi, että Suomessa päihdehoitoa ja -kuntoutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta. Ongelmat nähdään yksilöllisinä ja niitä käsitellään yksilöperustaisesti. Yhteisöhoidossa taas päihdeongelmaiset asiakkaat yhteisönä osallistuvat hoitoon. Yhteisöhoito soveltuu erityisen hyvin rikostaustaisille, moniongelmaisille ja vaikeahoitoisille ihmisille sekä kaksoisdiagnoosiasiakkaille. Kaipio huomauttaa, että yhteisöhoito on ainoa päihdekuntoutuksen muoto, joka menetelmänä tähtää selkeästi toipumiseen ja käyttäytymisen muuttamiseen.