Muut teemat

 

 

 

Päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät yhteen

Nuorten Exitin työssä on havaittu, että päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät vahvasti yhteen. Ongelma ilmenee kolmella tasolla. Nuoren päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla hyväksikäytön tai väkivallan kokemus ja toisaalta nuori saattaa myös rahoittaa päihteiden käyttöä vastikkeellisella seksillä. Lisäksi päihteiden käyttö altistaa seksuaalisen kaltoinkohtelulle.

Lisätietoja: järjestötyöntekijä Anni Susineva, anni.susineva(at)exitry.fi, puh. 045 359 1800, www.nuortenexit.fi

Kenen ääni pääsee esiin, kun kirjoitetaan syrjäytymisestä?

Nuorten syrjäytymisestä puhuminen ei ole ongelmatonta. Nuori voi jopa leimautua tarpeettomasti riskiryhmään kuuluvaksi nivelvaiheessa, jossa elämänvalintoja tehdään. Syrjäytymistä selitetään useammin yksilöön liittyvillä tekijöillä kuin rakenteellisilla tekijöillä, ja se kytkeytyy mediakirjoittelussa erityisesti koulutuksen ja työn alueille. Voisiko ammattilainen ajaa mediassa hiljaiseksi jäävien ryhmien intressejä? Filosofian tohtori, viestinnän yliopettaja Pirita Juppi tarkastelee Helsingin Sanomissa vuonna 2008 ilmestyneitä 126 uutista, joissa kirjoitetaan syrjäytymisestä.

Juppi, Pirita (2010). Media syrjäytymisen määrittelijänä ja selittäjänä. Teoksessa Laine, Terhi & Hyväri, Susanna & Vuokila-Oikkonen, Päivi (toim.) Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Riika: Tammi.

Kopin ottajat, asianajajat ja portinvartijat nuoren asioiden hoidossa

Kun järjestelmä on pirstaleinen, eri toimijoiden päätösten väliset sidokset vaikuttavat siihen, millaista apua kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset saavat. Nuoren hädän tunnistavat ”kopin ottajat” ovat vahvoja ammattilaisia. He tuntevat palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanottovirkailijat ja sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta.

Määttä, Anne & Keskitalo, Elsa (2014). Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2): 197–207. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Päihdepalvelujen asiakkailta ei aina kysytä onko heillä lapsia

Lastensuojelulaki edellyttää että aina kun hoidetaan vanhemman päihdeongelmaa, myös alaikäinen lapsi pitää ottaa huomioon. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Päihdehoidossa olevien lasten vanhemmille kasautuu paljon vaikeuksia ja jaksaminen on kovilla. Päihdepalveluja käyttäneiltä vanhemmilta ja päihdehoitoyksiköissä toimivilta työntekijöiltä ja johtajilta kerättiin tietoa perheiden tuen ja avun tarpeista sekä palvelukokemuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus on toteutettu yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa.

Perälä Marja-Leena, Kanste Outi, Halme Nina, Pitkänen Tuuli, Kuussaari Kristiina, Partanen Airi & Nykänen Sirpa: Vanhempi päihdepalveluissa – tuki, osallisuus ja yhteistoiminta. Raportti 21/2014. 219 sivua. Helsinki 2014. ISBN 978-952-302-213-3 (painettu); ISBN 978-952-302-214-0 (verkkojulkaisu).

Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, tuuli.pitkanen(at)a-klinikka.fi, puh. 041 5178 678 ja erikoistutkija Outi Kanste, outi.kanste(at)thl.fi, puh. 029 5246 246

Alaikäisenä päihdehoidossa olleiden elämänkulku rekisteritietojen valossa

Nuorten päihteidenkäyttäjien päihde- ja mielenterveysongelmia, rikollisuutta, tulotasoa ja kuolleisuutta seurattiin osana A-klinikkasäätiön laajaa rekisteritutkimusta. Nuoret tutkittavat (n=221) olivat asioineet alle 18-vuotiaina päihdehuollon avohoidossa vuosina 1993–1997. Keväällä valmistunut pro gradu -tutkielma on osa A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän laajempaa (N=12 059) vuosia 1990–2010 koskevaa rekisteritutkimushanketta, jota on rahoittanut muun muassa oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto.
 
Sari Hakala: Päihdenuoresta aikuiseksi: rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus alaikäisten päihteidenkäyttäjien elämänkulusta. Psykologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta 2014.

Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, tuuli.pitkanen(at)a-klinikka.fi, puh. 041 517 8678

Pätevä hoito ei edellytä palvelujen yhdistämistä

Missä määrin päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroiminen vaikuttaa kykyyn hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia? Asiaa tutkittiin vertaamalla kuuden kunnan päihdehuollon avohoitoyksikön kykyä hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita. Tulosten perusteella järjestelmätason integraatio ei ole välttämätön edellytys pätevälle yksikkötason kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidolle.

Lue lisää Tiimistä 3/2014.

Tuukka Tammi & Kerstin Stenius: Capabilities for handling complex substance abuse problems and its relationship to the treatment system: using the DDCAT instrument to explore local treatment systems in Finland. NAD 1/2014.

Uusi julkaisu: Nuorten kohtaamiseen käytetty vaiva palkitsee

Nuoren kanssa työskentelevän ammattilaisen saattoi Kosketuspinta-projektissa tavoittaa perinteistä vastaanottoa joustavammin. Ammattilainen sai laajemman kuvan nuoren elämäntilanteesta, kun kohtaamisia järjestettiin enemmän asiakkaan arjessa. Muutosvalmiuden puuttuminen ei estä nuoren pääsyä hoitoon, ei myöskään hoitosuhteen jatkumista. Hankkeessa etsittiin uusia tapoja tavoittaa vakavassa syrjäytymisriskissä olevat 16–29-vuotiaat. Heillä oli riippuvuuksien lisäksi usein mielenterveysongelmia.

Puuronen, Anne (2014): Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnyksen palvelumallit. Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin prosessiarviointi. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 60. Helsinki: A-klinikkasäätiö.