Alkoholi näkyy myös kuolemansyissä – päihdehoidon erityisosaamista tarvitaan

Hoitosuositus

Alkoholi on edelleen Suomen eniten väärinkäytetty päihde. Se näkyy myös kuolemansyytilastoissa. Vieroitushoito voi parhaimmillaan pelastaa elämän, kirjoittaa A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.

Tuoreimmat tilastot kertovat, että vuonna 2020 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 1 716 henkilöä, joista miehiä oli 1 318 ja naisia 398. Alkoholisyihin kuoli noin kolme prosenttia kaikista kuolleista.

Yleinen mielikuva tuntuu olevan, että alkoholiin kuolee vain syrjäytynyt alkoholisti. Tosiasiassa yli 60 prosenttia alkoholikuolemista johtui alkoholinkäytön aiheuttamista maksasairauksista. Lisäksi miehillä työikäisten osuus alkoholiperäisiin syihin kuolleista kasvoi selkeästi edellisvuodesta.

Käytännössä kyse on siis työssäkäyvistä ihmisistä, jotka juovat säännöllisesti ja joilla saattaa lisäksi olla jokin muu maksaa rasittava tekijä, kuten ylipainoa. Riskikäyttäjistä yli 207 000 juo niin paljon, että alkoholista johtuvien terveyshaittojen riski on jo korkealla tasolla. Matka ei ole kovin pitkä siihen, että alkoholista tulee ongelma – etenkään korona-ajan lomautusten ja etätöiden keskellä.

Sen sijaan hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea, sillä alkoholiongelmaan liittyvä häpeäleima vaikeuttaa edelleen avun hakemista. Siksi ongelmat usein kärjistyvät ennen palvelujen piiriin pääsemistä.

Vieroitushoito voi pelastaa elämän

Vuosittain päihdepalveluissa käy noin 9 000 suomalaista alkoholin vieroitushoidossa. Lisäksi terveydenhuollon vuodeosastoilla kertyy noin 6 000 hoitojaksoa, joissa alkoholiongelma on päädiagnoosina. Moni tarvitsee hoitoa, joka parhaimmillaan pelastaa elämän.

Vaikka vieroitusoireet eivät uhkaisi henkeä, seuraukset voivat silti olla vakavat: terveydentilan merkittävä heikkeneminen, työkyvyn menetys ja inhimillinen kärsimys. Hoitoon hakeutumista ei siis kannata lykätä, jos liiallisen alkoholinkäytön vähentämisestä seuraa vieroitusoireita.

Suomalaisista noin 216 000 kärsii alkoholiriippuvuudesta eli alkoholismista. Heistä sairastuu alkoholin aiheuttamaan deliriumiin noin 5–8 prosenttia. Delirium on tappava tila, sillä hoitamattomana siihen kuolee jopa joka viides. Hoidettunakin kuolleisuus on noin 2–5 prosenttia. Siksi erityisesti vakavissa alkoholiongelmissa on tärkeää lopettaa juominen hallitusti ympärivuorokautisessa hoidossa.

Kattava vieroitushoito sisältää somaattisen ja psykiatrisen arvioinnin, lääkehoidon ja seurannan. Hoidossa potilas vieroitetaan turvallisesti laskevin lääkeannoksin alkoholista ja ehkäistään siten vakavat vieroitusoireet. Samalla arvioidaan jatkohoidon tarve ja tuetaan potilasta muutoksen aloittamiseksi. Parhaassa tapauksessa potilaalla on vieroitushoidon loppuessa palvelusuunnitelma tehtynä ja jatkohoito sovittuna.

Päihdepalvelujen erityisosaamista tarvitaan

Tulevilla hyvinvointialueilla on paljon työsarkaa päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Huomattava osa suomalaisista ei tunne nykyisiäkään kotikunnassaan saatavilla olevia palveluja, joten miten käy uudistuksen jälkeen?

Alkoholiongelmia koskevan tilasto- ja tutkimustiedon valossa on ilmiselvää, että päihdehoitoon panostaminen kannattaa – mieluiten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. A-klinikka Oy:n vahva lääketieteellinen osaaminen ja päihdehoidon asiantuntemus ovat hyvinvointialueiden käytettävissä.

Kirjoittaja

Kaarlo Simojoki
päihdelääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri

Katso myös