Back to top
Artikkeli

Opioidiriippuvuuden lääkehoitoa ei pidä pelätä

Valtaosa opioidiriippuvaisista on edelleen korvaushoidon ulkopuolella, kirjoittaa A-klinikka Oy:n laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Lääkehoidolla on päihderiippuvuuksien hoidossa melko pieni rooli. Yksilöllisesti, tilanteen mukaan räätälöity lääkitys on usein tarpeen akuuteissa vieroituksissa. Pitkäaikaisesta lääkehoidosta on hyvää näyttöä lähinnä opioidiriippuvuuden hoidossa.

Tehokasta hoitoa kaikille sitä tarvitseville

Opioidikorvaushoidossa, kuten muussakin kroonisten sairauksien hoidossa, hoidon perusteena pitää olla hoidon tarve. Opioidikorvaushoidon tarve tulee silloin, kun henkilöllä on todettu opioidiriippuvuus eikä vieroittautuminen onnistu.

Korvaushoidosta ei pidä tehdä moraalista ongelmaa, sillä se on näyttöön perustuvaa ja vaikuttavaa pitkäaikaissairauden hoitoa. Korvaushoitopotilaiden terveys ja elämäntilanne on parempi kuin muilla opioidiriippuvaisilla. Opioidiriippuvuuden lääkehoitoa ei siis pidä pelätä eikä vältellä.

Korvaushoitopotilaiden määrä on ollut Suomessa lievässä kasvussa, mutta myös opioidien ongelmakäyttäjien määrä kasvaa. Valtaosa opioidiriippuvaisista on edelleen korvaushoidon ulkopuolella. Korvaushoidon kynnystä on syytä madaltaa.

Tämä ei tarkoita sitä, että korvaushoitoa tuputettaisiin kaikille muun päihdehoidon sijasta. Ketään ei pidä pakottaa sitovaan lääkehoitoon vastentahtoisesti, mutta sitä vaihtoehtoa on tarjottava kaikille hoidon kriteerit täyttäville. Lisääntyvä korvaushoidon tarve ei poistu hoidon kriteerien liian tiukalla tulkinnalla.

Korvaushoito ei ole määräaikaista

Aina korvaushoidossa ei päästä kuntoutumisen osalta loistaviin tuloksiin, mutta yleensä se auttaa opioidiriippuvaista edes vähän parempaan elämään – sekä pysymään hengissä. Tutkimusten mukaan korvaushoito vähentää etenkin myrkytyskuolemia. Tämä hyöty häviää, jos hoidon lopetuksen kynnys on matala. Korvaushoitopotilaan kuolleisuusriski kasvaa kolminkertaiseksi hoidon lopettamisen jälkeen.

Korvaushoito ei ole lähtökohtaisesti määräaikaista. Siitä ei tarvitse vieroittautua osoittaakseen, että olisi parempi ja päihteettömämpi ihminen. Korvaushoidossa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ei hoideta lopettamalla korvaushoitoa, eikä hoidon lopetusta saa käyttää rangaistuskeinona.

Mikäli korvaushoitopotilaan elämäntilanne sen sallii ja hän on halukas vieroittautumaan korvaushoidosta, siihen on tarjottava riittävästi tukea. Samoin on annettava mahdollisuus ja riittävä tuki silloin, jos opioidiriippuvainen haluaa vieroittautua ilman korvaushoitoa. Tällöinkään korvaushoidon aloitus ei tarkoita päihdehoidon epäonnistumista, eikä muun hoidon tarve lopu korvaushoidon aloituksen tai lisäämisen myötä.

 

Margareeta Häkkinen on A-klinikka Oy:n laitoshoitopalvelujen ylilääkäri. Häkkinen valittiin vuoden 2019 päihdelääkäriksi.