Back to top
Artikkeli

Sianlihaa, kananmunia ja päihdetyötä

Suomen ainoa Päihdesairaala täyttää 70 vuotta parin vuoden päästä. Pysyvyyttä vuosikymmenten vieriessä edustaa ihmisten välinen kontakti, kirjoittaa A-klinikka Oy:n aluepäällikkö Eija Ruokonen.

“Sian- ja naudanlihaa tuotettiin 3680 kg, josta ulos myytiin 900 kg, ja kananmunia munittiin 680 kg, ja ulos myytiin 180 kg. Listalla on paljon muitakin tuotteita mm. perunaa, lanttua, porkkanaa, kaalia, kurkkua, marjoja sekä heinää.”

Tällainen tilasto on löydettävissä Alkoholistien vastaanottolaitoksen maatilan tuotoista vuosina 1954–1961. Vastaanottolaitoksen yhteydessä toimi maatila, jolla oli viljelysmaata ja puutarha. Lisäksi maatilalla pidettiin eläimiä. Tilan tuotto oli runsasta, ja sitä käytettiin pääasiassa laitoksen omaan tarpeeseen. Yli oman tarpeen jääneet tuotteet myytiin ulkopuolisille sekä henkilökunnalle.

Tehtävänä aktiivinen, lääketieteellinen hoito

Maatilaa ei enää ole, mutta päihdeongelmia hoidetaan edelleen samalla paikalla Järvenpäässä. Suomen ainoa Päihdesairaala täyttää 70 vuotta parin vuoden päästä. Miten aika on muuttunut ja muuttanut päihdetyötä liki seitsemänä vuosikymmenenä?

Alkoholistien vastaanottolaitos vihittiin virallisesti käyttöön 8.9.1951, ja laitoksen päätehtävät määriteltiin tuolloin seuraavasti:

  1. Vastaanottaa ja tutkia kaikki ensimmäistä kertaa laitoshoitoon määrätyt alkoholistit
  2. suorittaa “mielentilatutkimuksia” muiden huoltoloiden johtajien lähettämille alkoholisteille
  3. toteuttaa muita huoltoloita aktiivisempaa ja lääketieteellisempää hoitoa sekä
  4. tarjota ulkopuolisille tieteenharjoittajille mahdollisuus suorittaa laitoksessa tutkimuksia.

Tavoitteet näyttävät selkeiltä, niistä puuttuvat vaikeasti ymmärrettävät määritelmät sekä ympäripyöreys. Lisäksi voidaan kunniakkaasti todeta, että ne on muotoiltu lyhyesti.

Pysyvyyttä edustaa ihmisten välinen kontakti

Päihdesairaalan tämän päivän tavoitteet vuoden 1951 tehtävien pohjalta vapaasti sovellettuina voisivat olla seuraavanlaisia:

  1. Tuottaa päihdepalveluja kunnille, kuntayhtymille ja sote-piireille niiden kilpailuttamien päihdepalvelujen ja sopimusten pohjalta
  2. toteuttaa päihdelääketieteen ja psykiatrian erikoisalan Käypä hoito -suosituksia sekä psykiatristen sairauksien hoitoa koskevia valtakunnallisia hoito-ohjelmia siltä osin kuin ne ovat perustason tehtäviä
  3. toimia Suomen ainoana sairaalarakenteella toimivana päihdehoitoyksikkönä ja palvella koko maata
  4. olla mukana kehittämässä suomalaista päihdehoitoa tutkimuksen ja erityisosaamisensa avulla.

Tämän päivän päihdehoito perustuu tutkimukseen ja näyttöön, ja käytetyt hoitomenetelmät nojaavat valtakunnallisiin laatu- ja hoitosuosituksiin. Sekä yksilö-, ryhmä- että verkostotyön menetelmiä käytetään monipuolisesti. Henkilöstön määrää ja osaamista säätelee lainsäädäntö sekä sopimukset palveluntilaajan kanssa. Oma laadunvalvonta takaa tuotetun palvelun laadun sekä lainsäätäjän asettamat vaatimukset.

Pysyvyyttä vuosikymmenten vieriessä edustaa vuorovaikutukseen ja dialogiin pohjaava ihmisten välinen kontakti. Erään määritelmän mukaan se on sitä, että puhuu niin, että toisessa herää halu kuunnella, ja kuuntelee niin, että toisessa herää halu puhua. Tämä ei ole muuttunut vuosien aikana.

Eija Ruokonen, A-klinikka Oy:n Päihdesairaalan aluepäällikkö, on ollut perunannostossa sairaalan pellolla 80-luvulla työaikana. Hän ihmettelee ja ihailee ihmisen muutoskykyä ja voimaantuu mökkimaisemasta sekä Bachista.

paihdesairaala.fi