Lapset päihdetyössä

Päihteiden ongelmakäyttö koskettaa laajaa joukkoa päihteidenkäyttäjän lähipiirissä eläviä. Erityisen tärkeää, ja jo laissa säädettyä, on aina lapsen avun ja tuen tarpeen tunnistaminen.

Keskeiset käsitteet

Puhuttaessa aikuisten alkoholinkäytön lapsille aiheuttamista haitoista ja siitä, miten päihdetyössä voitaisiin tukea lasta, on tärkeä tuntea tiettyjä selviytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Lapsi ei voi vaikuttaa aikuisten päihteidenkäyttöön, eikä se ole lapsen tehtävä. Huolimatta siitä, onko aikuisen päihdekäyttäytymiselle tehtävissä jotain, voidaan lapsen hyvinvointia edistäviä tekijöitä vahvistaa ja parantaa näin lapsen selviytymistä vaikeissakin olosuhteissa.

Suoja- ja riskitekijät ovat asioita, jotka vahvistavat tai heikentävät lapsen hyvinvointia. Suojaavat tekijät ylläpitävät terveyttä, vahvistavat toimintakykylä ja auttavat selviytymään vastoinkäymisistä ja kriiseistä. Riskitekijät taas lisäävät sairastamisen mahdollisuutta, heikentävät toimintakykyä ja lisäävät turvattomuutta. Mitä enemmän lapsen elämässä kasaantuu riskitekijöitä, sitä suurempi on niiden vaikutus.

Lapsen auttamisen kannalta on tärkeää ymmärtää väliin tulevien tekijöiden merkitys.

Suojaavat tekijät

Suojaavia tekijöitä voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäisiä tekijöitä ovat fyysinen terveys ja siitä huolehtiminen, kyky sanoittaa ja ilmasta tunteita, itsensä arvostaminen ja hyväksyminen, kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja. Perimällä ja varhaisilla ihmissuhteita on myös suojaava vaikutus. Näitä edellä mainittuja voidaan vahvistaa ja ne ovat yhteydessä ulkoisiin tekijöihin, kuten perhe, ystävät ja läheiset ihmiset, koulunkäynti ja opiskelu, turvallinen kasvuympäristö.

Keskeisiä suojaavia tekijöitä päihdeongelmaisen kodin lapsen kasvuympäristössä ovat esimerkiksi:

  • Ajan ja huomion saaminen ainakin toiselta vanhemmalta tai muulta aikuiselta
  • Tasapainoisuus vanhemman osoittaman huolenpidon ja kontrollin välillä
  • Vanhempien keskinäisen suhteen eheys
  • Vanhempien kiintymyksenosoitukset lapselle
  • Perhesuhteet ja yhteiset aktiviteetit
  • Lapsen toiminta myös perhe-elämän ulkopuolella (harrastukset, ystävät ym.)
  • Perheen ulkopuolinen tuki

Riskitekijät

Riskitekijät lisäävät negatiivisen kehityskulun ja ongelmien todennäköisyyttä. Päihteiden ongelmakäytön keskellä kasvavan lapsen elämään voi sisältyä koko joukko riskitekijöitä, joiden minimointi on lasta kohtaavien ammattilaisten yhteinen haastava tehtävä. Lapsen sisäisiä riskitekijöitä ovat itsetunnon haavoittuvuus; huonot suhteet kavereihin, vanhempiin ja läheisiin; eristäytyminen ja vieraantuminen ihmissuhteista; avuttomuuden ja huonommuuden tunteet.

Ulkoisia riskitekijöitä ovat vanhempien ero tai toisen vanhemman menetys, henkinen ja/tai fyysinen väkivalta, perheen talousvaikeudet, perheenjäsenten psyykkiset häiriöt.

Resilienssi (selviytymiskyvykkyys)

Resilienssillä tarkoitetaan sopeutumista vaikeisiin olosuhteisiin ja siihen liittyvää kyvykkyyttä sekä prosesseja. Resilienssi-sanaa on suomennettu eri tavoin. Tässä käytämme sanaa selviytymiskyvykkyys. On huomattava, että kyseessä on kuitenkin vuorovaikutuksessa tapahtuva prosessi eikä sinänsä yksilön sisäsyntyinen ominaisuus.Resilienssi kuvaa toimintakykyisyyttä haastavissa elämäntilanteissa ja kykyä toipua vastoinkäymisistä. Lapsilla on valtava potentiaali olla resilienttejä ja kasvaa täysin toimintakykyisiksi terveiksi aikuisiksi valtavan huonoistakin lähtökohdista. Lapsen tukemisessa ammattilainen voi vahvistaa lapsen selviämishalua, omien voimavarojen tunnistamista ja käyttöönottoa sekä madaltaa avun hakemista läheisiltä tai tukipalveluilta.