Olet täälläEtusivu Lapsiperheiden hyvinvointi 2014

Lapsiperheiden hyvinvointi 2014

Tutkimuksen nimi: 
Lapsiperheiden hyvinvointi 2014
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Lapsiperheiden hyvinvointi 2014
Tekijä: 
Johanna Lammi-Taskula. & Sakari Karvonen (toim.)
Viitetiedot: 

Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

Julkaisuvuosi: 
2014
Ingressi: 

Suomalainen lapsiperheiden hyvinvointia koskeva raportti on koottu muutaman vuoden välein. Viimeisin ilmestyi vuonna 2014 Johanna Lammi-Taskula ja Karvonen. Siihen on koottu uusinta tutkimustietoa lapsiperheiden arkea, terveyttä ja elintapoja sekä avun ja palvelun tarpeita koskien.

Tiivistelmä: 

Erityisesti päihde- ja mielenterveystematiikasta oli vuoden 2014 raportissa kolme artikkelia.

Santalahti ja Marttunen (2014) kirjoittivat lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveydestä, erityisesti ongelmien yleisyydestä, riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä hoidosta. Lasten kohdalla riskitekijöiden kasaantuminen altistaa epäsuotuisalle kehitykselle. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi äidin raskaudenaikainen päihdekäyttö, pieni syntymäpaino, vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma, perheristiriidat, köyhyys, lapsen laiminlyönti ja kaltoin kohtelu, kuormittavat elämäntapahtumat, fyysiset pitkäaikaissairaudet, lukivaikeudet ja kiusaamiskokemukset. Johtopäätöksissään he toteavat, että ennakoiva, turvallinen ja riittävästi resursoitu arki, joka mahdollistaa lasten ja nuorten osallisuuden ja riittävästi iänmukaisia haasteita, on lasten ja nuorten hyvän mielenterveyden kasvualusta. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten, kuten kehitysvammaisten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja pakolaisena tai paperittomana maahan tulleiden alaikäisten, tukemiseen tulisi jatkossa olla riittävästi osaamista ja voimavaroja.

Pitkäsen ym. (2014) tutkimuksessa kuvattiin päihdehoidossa olevien vanhempien huolia ja tuen tarpeita sekä kokemuksia palveluista. Päihdehoidossa olevien pienten lasten vanhempien esille nostaneet huolenaiheet liittyivät erityisesti omaan jaksamiseen ja syyllisyydentunteisiin sekä talousasioihin ja elämänkumppaneihin. Vanhemman päihdeongelmaan avun saaminen oli koettu vaikeaksi; monet vanhemmat olivat kokeneet lastensuojeluun liittyvien asioiden mutkistaneen hoitoon hakeutumista ja hoitosuhdetta. Kehittämiskohteina nousivat esille erityisesti luottamuksellisuuteen panostaminen, vanhemmuuden tukeminen, jatkohoidon varmistaminen ja se, että perheet saisivat helpommin apua perheenä.

Raitasalon ja Holmilan (2014) artikkeli käsitteli alkoholinkäyttötapojen periytymistä ja vanhempien kasvatuskäytäntöjä. Päihteiden käytön vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin ovat moninaiset. Päihteiden käyttö ja sen seuraukset vaikuttavat koko perheeseen, ja lapset omaksuvat vanhempiensa tapoja. Myös ongelmallista käyttäytymistä voi oppia tai periä.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisut Lapsiperheiden hyvinvointi ja Suomaisten hyvinvointi kokoavat säännöllisesti keskeistä uutta tutkimustietoa hyvinvoinnin tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Tutkimusten kautta saadaan tietoa päihde- ja mielenterveystyön kehittämistarpeista ja palvelukokemuksista. Tutkimustulokset on kirjoitettu niin, että ne ovat helposti luettavissa koulutustaustasta riippumatta.
Teemat: 
Mielenterveys
Nuoret
Referoijan nimi: 
Tuuli Pitkänen

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan