Olet täälläEtusivu Onko alkoholin kohtuukäyttäjien kuolleisuusriski oikeasti alhainen?

Onko alkoholin kohtuukäyttäjien kuolleisuusriski oikeasti alhainen?

Tutkimuksen nimi: 
Onko alkoholin kohtuukäyttäjien kuolleisuusriski oikeasti alhainen?
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Do “Moderate” Drinkers Have Reduced Mortality Risk? A Systematic Review and Meta-Analysis of Alcohol Consumption and All-Cause Mortality
Tekijä: 
Stockwell, T., Zhao, J., Panwar, S., Roemer, A., Naimi, T. & Chikritzhs, T.
Viitetiedot: 

Journal of Studies on Alcohol and Drugs, 77 (2), 185–198. http://dx.doi.org/10.15288/jsad.2016.77.185

Julkaisuvuosi: 
2016
Ingressi: 

Tulokset kohtuukäyttäjien alhaisesta kuolleisuusriskistä ovat saattaneet johtua tutkimusmenetelmällisistä valinnoista

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Aikaisemmat kohorttitutkimusten meta-analyysit ovat osoittaneet alkoholin kohtuukäyttäjillä olevan pienempi kuolleisuusriski kuin täysin raittiilla henkilöillä (ns. J-käyrä). Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, perustuvatko nämä tulokset 1) aikaisemmin alkoholia käyttäneiden mutta myöhemmin lopettaneiden ja 2) satunnaisten käyttäjien luokittelusta raittiiksi henkilöiksi tai 3) muista tutkimusten toteuttamiseen liittyvistä tekijöistä.

Tutkimuksen toteutus
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella mukaan valikoitui 87 laatukriteerit täyttänyttä alkoholin kulutuksen ja kuolleisuusriskin suhdetta tarkastelevaa tutkimusta. Tutkimusten kohteena oli noin 4 miljoonaa ihmistä, joista noin 370 000 oli kuollut. Näille tutkimuksille tehtiin meta-regressioanalyysi, joissa käyttäjäryhmien luokitukset tarkasteltiin uudelleen.
Tutkimuksessa käytetyt alkoholin käyttäjien luokat olivat: a) elinikäiset raittiit b) aikaisemmin alkoholia käyttäneet, nyt raittiit c) satunnaiskäyttäjät (korkeintaan yksi annos/viikko) d) matalan tason käyttäjät (low-volume; korkeintaan kaksi annosta/päivä) e) keskitason käyttäjät (medium-volume; korkeintaan neljä annosta/päivä) f) korkean tason käyttäjät (high-volume; korkeintaan kuusi annosta/päivä) ja g) suurkuluttajat (higher level; enemmän kuin kuusi annosta/päivä).

Keskeiset tulokset
87 tutkimuksesta 65 sisällytti aikaisemmat käyttäjät raittiiden ryhmään, 50 sisällytti satunnaiset käyttäjät raittiiden ryhmään ja vain 13 tutkimuksessa raittiiden ryhmään kuului vain elinikäisiä raittiita. Kun raittiiden luokittelua ja tutkimusasetelmia koskeneet vääristymät oli korjattu tutkimuksissa, niissä ei enää havaittu eroja kohtuukäyttäjien ja raittiiden välisessä kuolleisuusriskissä. Myös satunnaiskäyttäjien kuolleisuusriski oli samalla tasolla kuin matalan tai keskitason käyttäjillä.

Johtopäätökset
Tutkimusasetelma ja -menetelmät vaikuttavat alkoholin kulutuksen ja kuolleisuusriskin suhdetta koskeviin tutkimustuloksiin. Uudelleen tarkastelluissa tutkimuksissa kohtuukäyttäjien kuolleisuusriski ei ollut alhaisempi kuin satunnaiskäyttäjillä tai koko elinikänsä raittiina olleilla henkilöillä. Tutkimus tuki oletusta, että raittiiden henkilöiden luokitteluun liittyvillä virheillä on merkitystä. Aikaisemmin alkoholia käyttäneiden, mutta tällä hetkellä raittiiden kuolleisuusriski osoittautui korkeaksi. Raittiiden ryhmässä, johon kohtuukäyttäjiä on verrattu, on todennäköisesti paljon ihmisiä, jotka ovat lopettaneet alkoholin käytön nimenomaan terveydellisten ongelmien vuoksi, mikä vääristää vertailua. Aikaisempien tutkimusten perusteella kohtuukäytön ”terveysvaikutuksia” on todennäköisesti liioiteltu. Sen sijaan oletus siitä, että satunnaiskäyttäjien luokittelu raittiiden ryhmään aiheuttaisi virheitä tuloksiin, ei saanut vahvistusta. Ehdotus siitä, että satunnaiskäyttäjät olisivat elinikäisiä raittiita parempi viiteryhmä, vaatii lisätutkimuksia. Uudet tutkimustulokset tulee ottaa huomioon yleisessä politiikassa, kohtuukäyttöä koskevissa suosituksissa ja tulevissa tutkimusten toteutuksissa.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Tutkijat korostavat, että tutkimustuloksia kannattaa lukea kriittisesti ja varauksellisesti. Sama koskee myös tätä tutkimusta, sillä alkoholin kulutuksen mittaamiseen liittyy monia varauksia. Käyttäjät arvioivat oman käyttönsä usein liian pieneksi; runsaaseen kausittaiseen juomiseen liittyy monia terveysriskejä, vaikka keskimääräinen kulutusmäärä jää pieneksi; elinikäisen raittiuden määrittelyyn liittyy epävarmuustekijöitä; tietoa ei aina ole riittävän pitkältä ajalta tai monesta pisteestä; eikä kaikkia elämäntapaan liittyviä tekijöitä pystytä ottamaan huomioon.
Teemat: 
Alkoholi
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen

Kommentit

Stockwellin & muiden tutkimuksesta on julkaistu valaisevaa kritiikkiä. Eli Stockwell on ryhmineen poiminut meta-analyysia varten vain ne tutkimukset , jotka tuottavat hänen haluamansa tuloksen. www.bu.edu/alcohol-forum/critique-183-an-unusual-analysis-of-the-associa...

Kiitos kommentista,

Ehkä tuota linkitettyä kritiikkiä on hyvä lukea myös siitä näkökulmasta, että kyseessä on alkoholiteollisuudelta rahoituksensa (sekä koko instituutti että International Scientific Forum on Alcohol Research), vaikka he eivät sitä sivuillaan kovin selkeästi tuo esiin.
http://www.parint.org/isajewebsite/conflict4.htm
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3558773/
Se ei tietenkään poista sitä, etteikö kritiikki voisi sisältää mahdollisia argumentteja, mutta etenkin kuin lobbaaajat piilottavat itsensä kvasi-tieteelllisiksi järjestöksi, niin pitää olla varoivainen tulkinnoissa. Stockwellin tutkimushan on julkaistu arvostetussa vertaisarvioidussa lehdessä, joskin on selvää, että niidenkin seulassa voi tapahtua virheitä.

itse en siis arvioinut tutkimusta ja olen sen lukenut suhteellisen päällisin puolin. Tutkimushan (tai referaatissa) ei nähdä ja johtopäätökset ovat aika varovaisia ja lähinnä esittävät, että tämän tutkimuksen perusteella tulokset eivät näytä tukevan J-käyrää, mikäli "päihteettömyydelle" asetetaan tiukempia kriteereitä. Noin nopeasti luettuna en yhdy tuossa esitettyyn kritiikkiin. Kritiikkihän kohdistuu erityisesti siihen, ettei kaikkia tutkimuksia ole otettu mukaan. En pidä kauhean outona, että parista tuhannesta automatisoidun haun tutkimuksesta lopulta valikoituu vain vähän alle 100 tutkimusta. Musta tuo on vähän outo lähtökohta mikä kritiikissä on, että esimerkiksi rottakokeet olisi pitänyt ottaa mukaan meta-analyysiin. Monissa meta-analyysit on rajattu suhteellisen samansuuntaisesti nimenomaan ihmisiin ja kohorttitutkimuksiin. Väittäisin, että olisi jopa outoa, jos ne eläinkokeet otettaisiin mukaan.

Myöskin rajaus, ettei "vain vähän juovia" liitetä "ei koskaan juovien" ryhmään, on mielestäni suhteellisen hyvin perusteltu, koska tämän tutkimuksen tavoitehan on ottaa se nimenomaan huomioon aikaisempia tutkimuksia paremmin.

Tutkimuksessa on mielestäni aika hyvin kuvattu valintakriteerit ja menetelmät ja sikäli kirsikanpoimimisesta syyttäminen tuntuu oudolta. Tilaamatta katsottavaksi listaa kaikista löytyneistä yli 2000 tutkimuksesta on tietenkin mahdotonta onko oikeasti tapahtunut valikoimista. Olisi hauska kuulla, kuinka tarkasti Australian viiniteollisuudelle työskentelevä toinen Stockwell on noihin artikkeleihin paneutunut. Jos on tapahtunut valikoimista, niin olisi toivonut selkeämpää tietoa, että miten se on tapahtunut ja mitä tutkimuksia on esitetyillä kriteereillä jäänyt poimimatta.

Näin asiaa pohtii,

Teemu

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan