Toimijuus jäsentää asennoitumista puheeksiottoon

Kirjoittaja: 
Elina Renko

Toimijuus on keskeinen käsite jäsentämään sitä, miten asiakkaat ja ammattilaiset suhtautuvat alkoholinkäytön puheeksiottoon sosiaalityössä. Toimijuutta tukevat ja uhkaavat tekijät on tärkeä tunnistaa.

Ulkopuolelta tulevan alkoholinkäytön kontrollin koetaan herkästi loukkaavan yksilön valinnanvapautta. Kuitenkin alkoholin ongelmakäyttöön on tärkeää puuttua mahdollisimman varhain. Mitä aikaisemmin ongelmakäyttö tunnistetaan ja siihen puututaan, sitä pienemmiksi jäävät käytön riskit. 

Tutkin väitöskirjassani varhaista puuttumista aikuissosiaalityössä. Kysyin ensinnäkin, miten asiakkaat ja ammattilaiset asennoituivat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan. Toiseksi kysyin, asennoituvatko asiakkaat ja ammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin vai onko asennoitumisessa eroja. 

Tutkimukseni pohjautuu sosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden haastatteluaineistoon. Hyödynnän laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa, jossa keskeisiä tulkintaa vaativia kysymyksiä ovat muun muassa, mihin asennoidutaan, kuka asennoituu ja miten asennoitumista perustellaan. 

Kolmenlaista toimijuutta

Asiakkaan kohtaaminen on sosiaalityön perusta ja sosiaalityön ammattilaiset tapaavat alkoholin ongelmakäyttäjiä usein. Alkoholinkäyttö on osa asiakkaan kokonaistilannetta. Asiakkaan tilanteen arviointi edellyttää, että ammattilainen ottaa puheeksi alkoholinkäytön ja kartoittaa, millainen rooli alkoholilla asiakkaan elämässä on. Rooli voi olla hyvinkin moniulotteinen, sillä alkoholin ongelmakäyttö kietoutuu usein erilaisiin elämänhallinnan vaikeuksiin ja ongelmavyyhteihin. 

Kun toimijuus oli uhattuna, asennoituminen puheeksiottoon oli kielteisempää.

Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan? 

Saamieni tulosten perusteella asennoituminen vaihteli sen mukaan, millaiseksi asiakkaan ja ammattilaisen toimijuudet rakentuivat. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että kun toimijuus oli vankkaa, asennoituminen oli myönteisempää, toimijuuden uhattuna ollessa kielteisempää. 

Toimijuudella viitataan yksilön kykyyn tehdä valintoja ja toimia niiden mukaisesti. Tutkimuksessani katson toimijuuden olevan sosiaalinen ilmiö, jota rakennetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Toimijuus on mahdollista vain suhteessa toisiin.

Erotin asennoitumista jäsentäessäni toisistaan kolme toimijuuden muotoa. Lujan toimijuuden kohdalla sekä ammattilaisen että asiakkaan toimijuus on luja. Puheeksiotto ja neuvonta näyttäytyvät järkevänä sosiaalityöhön kuuluvana kommunikaationa. Ammattilainen hoitaa työrooliinsa kuuluvia velvollisuuksia, joiden olemassaolon ja oikeutuksen asiakas tunnistaa. 

Uudelleen rakentuvan toimijuuden kohdalla toimijuuden lujuus ei ole enää itsestäänselvyys. Toimijuuden säilyminen riippuu siitä, kuinka uskottavasti asiakkaat ja ammattilaiset esittävät roolejaan ja rakentavat yhteistä tilanteenmäärittelyä. Toimijuuden ylläpito edellyttää toimintaa. Toimijuuden tukemisessa ja uudelleen rakentamisessa painottuu mahdollistava kommunikaatio, joka avaa asiakkaalle ovia tuoda oma tarinansa esille ja rakentaa voimaantumisen edellytyksiä.

Haavoittuvan toimijuuden suojaamisessa pääpaino on siinä, milloin toimijuus uhkaa rikkoutua. Toisaalta huomio kiinnittyy keinoihin, joiden avulla on mahdollista suojata toimijuutta, jota haavoittuminen uhkaa. Alkoholinkäyttö näyttäytyy herkkänä puheenaiheena, asiakkaat ja ammattilaiset puolestaan asiakassuhteen osapuolina, joissa alkoholikäyttö herättää tunteita. 

Asiakkaiden ja ammattilaisten erot?

Entä sitten toinen tutkimuskysymykseni? Asennoituivatko asiakkaat ja ammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin vai oliko asennoitumisessa eroja? 

Ensinnäkin on huomionarvoista, että asiakkaiden ja ammattilaisten asennoituminen oli hyvin samankaltaista. He myös perustelivat asenteitaan samoin. 

Motivoiva vuorovaikutus hahmottui puheeksioton ja neuvonnan kulmakiveksi.

Yhtäläisyyksien ohella asiakkaiden ja ammattilaisten asennoitumisessa oli kuitenkin myös eroja. Yleisesti ottaen ammattilaisten asennoitumisessa korostui luja toimijuus. Puheeksiotto ja neuvonta miellettiin työrooliin kuuluviksi itsestäänselvyyksiksi. Asiakkaiden asennoitumisessa painottui puolestaan puheeksioton ja neuvonnan mieltäminen herkiksi puheenaiheiksi. Tähän liittyi haavoittuvan toimijuuden rakentuminen. Uudelleen rakentuva toimijuus näyttäytyi vahvimmin asiakkaiden ja ammattilaisten yhteisenä alueena, jossa puheeksiottoon ja neuvontaan asennoiduttiin ennen kaikkea tarpeellisina motivoinnin välineinä.

Mikä tukee tai uhkaa toimijuutta?

Toimijuuden säilyttäminen, rakentaminen ja suojaaminen nousi sekä asiakkaiden että ammattilaisten asennoitumisessa niin keskeiseen asemaan, että kutsun toimijuutta väitöskirjassani ”pyhäksi”. Tutkimukseni tekee näkyväksi toimijuutta tukevia ja uhkaavia piirteitä. Piirteiden tunnistaminen ja erittely mahdollistaa sen pohtimisen, onko toimijuutta uhkaavia piirteitä mahdollista välttää tai sitä tukevia piirteitä edistää ja jos niin miten. 

Toimijuutta uhkaavat piirteet voivat usein olla seurausta siitä, että asiakassuhteen osapuolet ymmärtävät eri tavoin, millaisesta vuorovaikutusasetelmasta puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse. Asiakkaan ja ammattilaisen rooleissa eivät ainoastaan kohtaa yksilöt, vaan niihin liittyy yhteiskunnallisia velvollisuuksia ja odotuksia. Toiseen ja itseen kohdistetut odotukset voivat poiketa toisistaan, ja samassa rooliasetelmassa voi syntyä hyvinkin vaihtelevia asemayhdistelmiä ja vuorovaikutusasetelmia. Voi käydä esimerkiksi niin, että asiakas tulkitsee puheeksioton alkoholin ongelmakäytön epäilyksi, vaikka ammattilaisen näkökulmasta kyseessä on sosiaalityöhön kuuluva tilannearvio. Puheeksiotto- ja neuvontatilanteessa olisikin tärkeää huomata sellaiset vuorovaikutuksen kohdat, joissa vuorovaikutusasetelmaa koskeva yhteinen ymmärrys alkaa muodostua tai estyä.

Toimijuutta tukeviksi piirteiksi nousevat tutkimuksessani etenkin puheeksioton ja neuvonnan rooli-istuvuus, motivoiva vuorovaikutus ja arkaluontoisuuden tuottamisen taidot. Rooli-istuvuuden osalta tämä tarkoittaa, että toimijuuteen kohdistuva uhka väistyy, jos asiakkaat ja ammattilaiset jakavat ymmärryksen siitä, että puheeksiotto ja neuvonta kuuluu sosiaalityöhön. Yhteinen ymmärrys ei ole itsestäänselvyys ja asiakaskohtaamisissa voi tulla erimielisyyttä siitä, millaisia velvollisuuksia ja oikeuksia ammattilaisilla ja asiakkailla on. Toisaalta yhteisymmärrystä on myös mahdollista rakentaa viestimällä asiakassuhteen osapuolille, että alkoholinkäytön puheeksiotto ja neuvonta kuuluu sosiaalityöhön.

Toimijuuden säilyttäminen, rakentaminen ja suojaaminen nousi asennoitumisessa keskeiseen asemaan.

Motivoiva vuorovaikutus ja erityisesti asiakkaan muutoshalun vahvistaminen hahmottui tutkimuksessani puheeksioton ja neuvonnan kulmakiveksi ja keskeiseksi toimijuutta rakentavaksi tekijäksi. Asiakkaan lähtökohdista liikkeelle lähtevä motivoiva vuorovaikutus jäsentyi suositeltavaksi puheeksioton ja neuvonnan tavaksi sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Sosiaalityössä voisi olla mielekästä lähteä rakentamaan puheeksiottoa ja neuvontaa motivoivan vuorovaikutuksen varaan.

Arkaluonteisuuden tuottamisen taito korostui haavoittuvan toimijuuden suojaamisessa. Arkaluonteisuuden tuottaminen on vuorovaikutteista toimintaa, jossa herkäksi oletettuja aiheita käsitellään esimerkiksi epäsuorasti, pehmentäen ja perustellen. Ammattilaiset ja asiakkaat voivat luoda yhteistä ymmärrystä herkistä aiheista lukuisin tavoin, eikä yhdessä tilanteessa toimiva arkaluonteisuuden tuottaminen välttämättä toimi toisessa. Tutkimukseni perusteella sosiaalityön puheeksiotto- ja neuvontatilanteissa arkaluonteisuuden tuottajana voisi toimia esimerkiksi rutiininomaisuuden esiintuonti. Jos sekä asiakkaalle että ammattilaiselle on selvää, että puheeksiotto on rutiini, tulkinta puheeksioton taustalla vaikuttavasta epäilystä hälvenee.

Alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa on tutkittu terveydenhuollossa laajasti, sosiaalityössä vähemmän ja molemmissa tutkimus on keskittynyt yksilötasolle. Puheeksiotossa ja neuvonnassa on kuitenkin kyse vuorovaikutuksesta, jota ei voi irrottaa sosiaalisesta maailmasta ja sen jännitteistä. Tutkimukseni suuntaa huomion yksilöä laajempaan tarkasteluun ja tuo esiin ne yhteisymmärryksen ja kiistelyn ulottuvuudet, joita puheeksiottoon ja neuvontaan liittyy toimijuutta korostavassa yhteiskunnassa.

LÄHTEET
Billig, M. (1996). Arguing and Thinking: A rhetorical approach to social psychology. Cambridge: Cambridge University Press.
Emirbayer, M. (1997). Manifesto for a relational sociology. American Journal of Sociology, 103, 2, 281–317.
Galvani, S., Dance, C. & Hutchinson, A. (2014). Identifying and assessing substance use: findings from a national survey of social work and social care professionals. British Journal of Social Work, 44, 7, 1895–1913.
Renko, E. (2018). Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan? Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja: 76. Helsinki: Unigrafia.
Suoninen, E. (1999). Doing “delicacy” in institutions of helping: a case of probation office interaction. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & T. Pösö (toim.), Constructing social work practices (s. 103–115). Aldershot: Ashgate.
Vesala, K. M. & Rantanen, T. (2007). (toim.) Argumentaatio ja tulkinta. Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa. Helsinki: Gaudeamus.

Elina Renko työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina. Artikkeli perustuu hänen väitöskirjaansa Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.