Alkoholi sanomalehdissä vuonna 1917

Kirjoittaja: 
Mikko Salasuo

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla osuu lähelle tämän Tiimin julkaisuajankohtaa. Siitä inspiroituneena päätin hiukan kaivella historiallista sanomalehtikirjastoa ja tehdä huomioita vuoden 1917 alkoholikeskustelusta.

VIRALLISEN SUOMEN kanta alkoholiin oli paheksuva. Kieltolakia oli yritetty saada voimaan jo vuosina 1907 ja 1909, mutta tuolloin Venäjän keisari ei allekirjoittanut eduskunnan päätöstä. Lopulta vuonna 1917 Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan päätöksen ja kieltolaki määrättiin alkavaksi 1919. Raittiusväki oli riemuissaan.

Kirjoituksissa ruodittiin raittiuden hyötyjä.

ALKOHOLIN VASTAINEN ilmapiiri näkyi vahvana vuoden 1917 sanomalehtikirjoittelussa. Raittiuden hyötyjä käsittelevät kirjoitukset olivat selvästi yleisin juttutyyppi. Kirjoituksissa pyrittiin vakuuttamaan lukijat kieltolain tarpeellisuudesta. Aihepiirejä olivat alkoholin terveyshaitat, juopottelun yhteys rikollisuuteen, viinan vaikutukset siveellisyyteen sekä työ- ja urheilusuorituksiin. 

Kirjoittelu ei ollut niinkään moraalista paatosta, vaan jutuissa esiteltiin esimerkiksi kansainvälisen alkoholitutkimuksen tuloksia. 

MYÖS LUKIJAT osallistuivat alkoholin vastaiseen kamppailuun. He lähettivät sanomalehtiin alkoholiin liittyviä kirjoituksia, joissa he kertoivat näkemästään ja kuulemastaan. Viipurin Sanomien lukija kirjoittaa seuraavasti:

”Olisi ikäväkseni pakistava siitä, kun kylämme nuorisoa on taas ruvennut huvittamaan juovuksissa retkuileminen (…) Niin kuin ei olisi mitään terveellisempää ja puhtaampaa huvia ja ajankulua kun ruveta etsimään kaikenlaista roskaa suuhunsa, välittämättä terveydestään ja ihmisarvostaan päästäkseen vain pyörryksiin ja täyttääkseen ilman ilkeillä hajunkäryillä ja rumilla mölähdyksillä.”

ALKOHOLIA PUOLUSTELEVIA puheenvuoroja ei vuonna 1917 sanomalehdissä näkynyt. Kansan Äänen pakinoitsija ”Emilius” oli niitä harvoja, jotka uskaltautuivat käsittelemään viinan kiroja huumorilla: 

”Jos humalassa ollessa miehen näköpiiriin eksyy tällöin rumemmankin puoleinen vaimo-ihminen, joka ei yleensä ole saanut ketään lämmitetyksi lempensä hiilloksella, näyttää tämä naikkonen miehen silmissä ihanalta keijukaiselta ja on valmis heti suinpäin tekemään hänen kanssaan naimiskaupat (…) Humalasta selvittyään häntä tietysti hirvittää otettu askeleensa, mutta ei uskalla perääntyä, sillä muuten häntä janottaisi rankasti.”

SANOMALEHTIEN PERUSTEELLA alkoholivastaisuus oli vuonna 1917 voimissaan, mutta mihinkään mahdottomaan liioitteluun ei sorruttu. Ajan henki tiivistyykin osuvasti Emiliuksen pakinassa: ”Wiina viisaankin villitsee – sanoi aikoinaan Syyrakki."

Mikko Salasuo on Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti ja työskentelee vastaavana tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa.

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <i> <b> <img> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.