Puheenvuoroja suomalaisen päihdehoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ajankohtaiset asiantuntijanäkemykset on julkaistu A-klinikkasäätiön blogissa.
Yksi selitys ei riitä päihde- ja riippuvuusongelmiin – eikä siksi myöskään yksi hoitotapa.
“Hyvä hoito edellyttää aikaa, osaamista ja resursseja. Myös tutkimus maksaa. Jos päihdehoitoa arvioidaan ilman, että samalla tarkastellaan resursseja ja rakenteita, on asetelma epäreilu sekä sairastuneita että ammattilaisia kohtaan.”
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki kirjoittaa ajankohtaisesta päihdehoidon ja sen kehittämisen tarpeesta juuri nyt Suomessa.
Miksi päihdehoito sakkaa Suomessa? Tai miksi akuutti sairaus hoidetaan, mutta addiktiota ei?
Tätä pohtii päihdelääketieteen professori ja ylilääkäri Solja Niemelä A-klinikkasäätiön blogissa:
Kun ihminen pääsee korvaushoitoon, voimavaroja vapautuu laittomien huumausaineiden hankkimisesta elämän muiden osa-alueiden, kuten ihmissuhteiden, asumisen tai työn järjestämiseen
Opioidiriippuvuus on Suomessa yleisin syy huumehoitoon hakeutumiselle. Korvaushoito on tutkitusti tehokkain keino vähentää huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemia. Hoito on Suomessa lakisääteistä, mutta hoidon toteutus vaihtelee alueittain.
A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell kertoo päivän puheenvuorossa, miten korvaushoidon käytännöt ovat kehittyneet viimeisen 25 vuoden aikana, ja millaisia kysymyksiä hoidon järjestämiseen liittyy.
“Kaikki päihteidenkäyttäjät eivät ole juuri tässä hetkessä valmiita tai kykeneviä päihteettömyyteen. Se ei tarkoita, etteikö heillä olisi oikeutta terveyteen ja ihmisarvoiseen kohteluun.”
Yksi tärkeä osa vaikuttavaa päihdehoidon kokonaisuutta on jalkautuva pähdetyö, kuten A-klinikkasäätiön Katuklinikka-toiminta Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.
Tiimipäällikkö Helena Lammi kertoo puheenvuorossaan, mikä merkitys haittoja vähentävällä työllä on osana päihdehoitoa.