Pitkävaikutteiset injektiomuotoiset korvaushoitolääkkeet tarjoavat mahdollisuuden kehittää opioidikorvaushoitoa tehokkaammaksi, inhimillisemmäksi ja yhteiskunnallisesti vastuullisemmaksi. A-klinikka tekee päivittäin työtä tämän tavoitteen eteen, ja kutsuu avoimeen vuoropuheluun hoidon tulevaisuudesta.
Korvaushoidon nykytila kaipaa kipeästi päivitystä. Opioidikorvaushoito on Suomessa vakiintunut, ja se on tutkitusti kustannustehokas ja vaikuttava tapa hoitaa opioidiriippuvuutta. (Lähde: Cost-effectiveness of Treatments for Opioid use Disorder – PMC)
Nykyinen vielä monin paikoin vahvasti lääkehoidon ympärille keskittyvä hoitomalli ei kuitenkaan palvele potilasta eikä yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Korvaushoitoasetuksen mukaan lääkehoito toteutetaan hoitoa antavan toimintayksikön valvonnassa. Jos potilas sitoutuu hoitoon hyvin, hänelle saadaan luovuttaa lääkettä kotiin otettavaksi.
Usein kotilääkkeitä aletaan luovuttaa potilaille jo 2–4 viikon kuluttua hoidon alkamisesta, vaikka taustalla on usein vuosikausia kestänyt vaikea-asteinen opioidi- tai monipäihderiippuvuus, huono sosioekonominen tilanne sekä hoitamattomia mielenterveyden häiriöitä.
Valitettavan usein kotilääkkeitä käytetään väärin, niitä päätyy katukauppaan ja hoidon ulkopuolella olevien, pahimmillaan jopa alaikäisten käyttöön.
THL:n tekemät ruiskuhuumejäämätutkimukset antavat viitteitä siitä, että suonensisäisesti käytetyistä opioideista lähes 50 prosenttia on mitä todennäköisimmin peräisin korvaushoitolääkkeistä (naloksonia sisältävä buprenorfiini).
Tästä tilanteesta aiheutuu merkittäviä riskejä lääkkeiden ostajille. Lisäksi kotilääkkeitään eteenpäin välittävä korvaushoitopotilas voi saada vaikeita vieroitusoireita, ja salailu heikentää hänen omaa hoitosuhdettaan.
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden avulla on mahdollista vähentää merkittävässä määrin tarvetta korvaushoitolääkkeen kotiannoksille ja sitä kautta vähentää lääkkeiden diversioriskiä eli välittämistä eteenpäin katukauppaan.
Tulevaisuuden suunnaksi injektiomuotoinen lääkehoito – vaikuttavaa ja ihmisarvoa kunnioittavaa
Pitkävaikutteiset buprenorfiini-injektiot ovat olleet Suomessa käytössä jo alkuvuodesta 2019, ja ensimmäinen pistosmuotoinen hoito toteutettiin meillä A-klinikalla. Injektiolääkityksiin perustuvaa korvaushoitoa hyödynnetään laajasti jo useilla hyvinvointialueilla, ja sen tulokset ovat kiistattoman hyviä:
- Hoidon teho ja potilastyytyväisyys usein jopa parempia kuin perinteisissä hoidoissa. Hoito on turvallista, toimivaa, helppoa ja potilaslähtöistä.
- Potilaat kokevat hoidon kevyempänä, vähemmän lääkekeskeisenä ja riippuvuussairauden stigmaa vähentävänä.
- Tasaisempi lääkeainepitoisuus elimistössä vakauttaa potilaan vointia, vähentää ainehimoja ja muiden opiaattien oheiskäyttöä sekä mahdollistaa riippuvuuden taustalla olevien moninaisten haasteiden ja ongelmien työstämisen.
- Parantunut lääketurvallisuus.
- Injektiomuodossa olevaa korvaushoitolääkettä ei päädy lainkaan katukauppaan, mikä lisää hoidon uskottavuutta, vähentää yhteiskunnallisia haittoja ja lisää meidän kaikkien turvallisuutta.
- Yksi kerran viikossa tai kuukaudessa annettava korvaushoitolääke vapauttaa aikaa potilaalta ja hoitohenkilökunnalta. Tämä mahdollistaa psykososiaalisen tuen vahvistamisen ja molemminpuoliseen avoimuuteen ja luottamukseen perustuvan hoitosuhteen rakentumisen sekä tukee normaalin arjen rakentumista. Tämä on hoidon inhimillinen ydin.
- Buprenorfiini-injektiovalmiste sopii myös hyvin monelle täysagonistivalmistetta (metadoni tai levometadoni) saavalle potilaalle.
A-klinikan näkökulmasta on eettisesti ja yhteiskunnallisesti perusteltua suunnata korvaushoitoa vahvemmin injektioiden suuntaan.
Opioidilääkkeiden katukauppa ja yhteiskunnallinen vastuu
Opioideista riippuvaisten ihmisten ongelmat ulottuvat koko yhteiskuntaan, ja siksi heidän hoidossaan pitää ottaa huomioon myös yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Suomessa esimerkiksi Kymenlaaksossa injektiopainotteisella korvaushoidolla on saatu hyviä tuloksia. Siellä huumekuolemat ovat kääntyneet laskuun, kun muualla maassamme ne ovat ennätyskorkealla ja nousussa. Lue Kymenlaakson kokemuksista lisää Ylen sivuilla olevasta artikkelista.
Opioidikorvaushoidon yksilöllisestä hoitolinjasta päättää aina lääkäri, yhdessä asiakkaan kanssa. Kun katsomme parhaita tapoja hoitaa opioidiriippuvaisia potilaita, tulee arvioida samanaikaisesti monia näkökulmia: potilaan itsemääräämisoikeutta ja hoitomyöntyvyyttä, riippuvuussairauden luonnetta, hoidon kustannuksia, hoidon vaikuttavuutta ja riippuvuussairauden yhteiskunnallista ulottuvuutta.
Opioidikorvaushoidon on oltava vaikuttavaa, kustannustehokasta ja eettisesti kestävää sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Päihderiippuvuus on sairaus, jossa sitoutuminen jatkuvaan päivittäiseen hoitoon on potilaalle usein vaikeaa. Hyvä hoito ei ole vain lääkehoitoa, vaan potilaan yksilöllisestä tilanteesta ja tarpeista lähtevää kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluu parhaan mahdollisen lääkehoidon lisäksi riittävä ja oikein kohdennettu psykososiaalinen ja terapeuttinen tuki. Kokonaisvaltainen korvaushoito tunnistaa potilaan tarpeet ja tavoitteet samalla riippuvuussairauden luonteen ja taudinkulun ymmärtäen.
Injektiolääkitys mahdollistaa hoidon, jossa näennäisen ulkoisen kontrolloinnin ja kotilääkkeillä palkitsemisen sijaan korostetaan avoimen, ihmisarvoa kunnioittavan ja luottamuksellisen hoitosuhteen rakentumista, potilaiden aktiivista toimijuutta ja kokonaisvaltaista kuntoutumista. Samalla minimoidaan riskit ja suojellaan heikoimmassa asemassa olevia.
Injektiomuotoiseen hoitoon siirryttäessä on kuitenkin varmistettava, että säästyvät resurssit kohdennetaan psykososiaaliseen tukeen.
Yhteinen suunta uudistuvalle korvaushoidolle – kutsu vuoropuheluun
On viisasta ottaa uusia ja aiempaa toimivampia hoitomenetelmiä ja lääkkeitä käyttöön silloin, kun niitä on saatavilla. Sote-palveluissa meidän tulee olla valmiita arvioimaan vanhoja linjauksia uudelleen. Hyvinvointialueilla korvaushoidon käytännöt vaihtelevat, ja siksi opioidikorvaushoidon uudesta suunnasta olisi tärkeää keskustella yhdessä.
Me A-klinikalla toivomme laajaa vuoropuhelua siitä, millaista korvaushoitoa Suomessa tarvitaan ja toteutetaan. Me ajattelemme, että hoidon on oltava vaikuttavaa, kustannustehokasta ja eettisesti kestävää sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Opioidiriippuvuuden kanssa kamppailevat tarvitsevat ja ansaitsevat hoitoa, joka auttaa heitä kohti omaa hyvää elämäänsä. On aika vapauttaa korvaushoito ja hoitotiimit lääkekeskeisyydestä ja rakentaa siitä kokonaisvaltaista, kuntouttavaa ja potilaalle toivoa luovaa.
Kirjoittaja Ulriika Sundell työskentelee A-klinikka Oy:n lääketieteellisenä johtajana.
Usein kysyttyä opioidikorvaushoidosta
Tärkeimmät perusteet ovat hoidon teho ja potilastyytyväisyys, parantunut lääketurvallisuus, lääkkeiden diversioriskin eli katukaupan poistaminen, potilaslähtöisyys sekä mahdollisuus rakentaa hoitosuhdetta ja vahvistaa psykososiaalista tukea
Injektiomuodossa annetun lääkkeen annoskustannus on kalliimpi kuin yhden buprenorfiinia sisältävän kielenalusfilminlääkeannoksen. Kustannuksia sen sijaan säästyy henkilöstöresursseista jopa 2–4 tuntia kuukaudessa yhtä potilasta kohden, kun lääkettä ei tarvitse valmistella, annostella ja valvoa päivittäin.
Injektiomuotoisen hoidon lääkekustannukset ovat noin 460–500 euroa kuukaudessa potilasta kohden, ja perinteisen päivittäisen lääkkeen kustannus on noin 210 euroa kuukaudessa.
Hoito ei sovi sellaisille potilaille, jotka ovat allergisia injektiolääkkeen apuaineille tai jos potilaalla on jokin psyykkisestä tilasta johtuva este injektiolle kuten paha neulakammo. Muilta osin ehdottomia vasta-aiheita ei ole.
Alaikäisille lääkitystä voidaan myös käyttää, ja se on käytössä esim. USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Virallista myyntilupaa lääkkeellä ei alaikäisten hoitoon ole.
Kotiin annettavat lääkkeet ovat usein perinteisen hoitomallin yksi vaihe. Niihin liittyy väärinkäyttö- ja yliannosriskien lisäksi myös riski siitä, että lääkkeitä välitetään eteenpäin katukauppaan. Tämä nakertaa hoidon uskottavuutta ja kasvattaa huumeiden katukauppaa. Injektiolääkitys katkaisee tämän ketjun täysin.
Korvaushoitoasetuksen mukaan korvaushoidon lääkehoito toteutetaan vain toimintayksikön valvonnassa. Huumausaineiksi luokiteltavia korvaushoitolääkkeitä saadaan kuitenkin luovuttaa kotiin niille potilaille, jotka ovat sitoutuneet hoitoonsa hyvin.
Asetus ei tarkemmin määrittele, mitä hyvä hoitoon sitoutuminen tarkoittaa, eikä se takaa kotilääkkeitä automaattisesti kaikille potilaille.
Kotilääkkeiden turvallinen ja vastuullinen käyttö edellyttää aina päihdehäiriön ja ajankohtaisen päihdekäytön arvion lisäksi myös potilaan sosiaalisen tilanteen sekä psyykkisen ja somaattisen terveydentilan huomioimista.
Mikäli tilanne on riittävän vakaa ja lääkehoito voidaan toteuttaa turvallisesti myös potilaan itsehallinnassa, voidaan kotilääkkeiden käyttöä puoltaa.
Injektiomuotoinen lääke on sekä kansainvälisissä tutkimuksissa että kliinisessä työssä osoittautunut hyvin siedetyksi ja turvalliseksi.
Injektiolääkettä ei voida käyttää, mikäli potilaalla on todettu tai todetaan lääkeaineyliherkkyys kyseistä valmistetta kohtaan. Mikäli lääkeaineyliherkkyys todetaan injektiolääkkeen apuainetta kohtaan, voidaan potilaan hoidossa kokeilla vaihtoehtoista injektiovalmistetta tai suun kautta otettavaa korvaushoitolääkettä.
Injektiomuotoisen buprenorfiinin käytön yhteydessä raportoituja mahdollisia haittavaikutuksia ovat erinäiset pistopaikan reaktiot (kutina, punoitus, kipu). Kaikki pistopaikkareaktiot ovat olleet lieviä tai keskivaikeita ja useimmat tapahtumista ohimeneviä. Injektiolääkkeiden markkinoille tulon jälkeen on lisäksi ilmoitettu yksittäisistä injektiokohdan paiseista, haavaumista tai kuolioista.
Tutkimusnäyttö ja kansainväliset kokemukset tukevat injektiohoitoja, ja kokemukset injektiolääkityksestä ovat positiivisia.
Injektiomuotoiset korvaushoitolääkkeet ovat laajassa käytössä ympäri maailmaa, esimerkiksi useissa Euroopan maissa, Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Meille on kertynyt vakuuttavaa kansainvälistä näyttöä injektiomuotoisen hoidon tehokkuudesta.
Opioidikorvaushoidon tuottaminen on yhteiskunnalle edullisempaa kuin hoitamatta jättäminen. USA:ssa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan terveydenhuollon ja rikosseuraamuslaitoksen kustannukset yhteenlaskettuna, opioidikorvaushoito tuottaa 15 000–90 000 € elinaikaisen säästön yhtä henkilöä kohden riippuen käytettävästä lääkkeestä ja psykososiaalisen hoidon sisällöstä ja laajuudesta.
Lähde: Cost-effectiveness of Treatments for Opioid Use Disorder – PMC
