Mikä on liikaa – kohtuukäyttöä, suurkulutusta vai alkoholismia?

Lasit

Milloin omasta alkoholinkäytöstään on syytä olla huolissaan? Tilanteen selvittely kannattaa aloittaa seuraamalla, kuinka paljon alkoholia oikeastaan käyttää, kirjoittaa ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Suurin osa alkoholia ongelmallisesti käyttävistä on työelämässä. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat aiemmin juoneet kohtuudella. Jos oma juominen mietityttää, tilanteen selvittely kannattaa aloittaa seuraamalla, kuinka paljon alkoholia oikeastaan käyttää.

Ylittyvätkö alkoholinkäytön riskirajat?

Alkoholiongelman Käypä hoito -suosituksessa alkoholin aiheuttamaa terveysriskiä tarkastellaan käytettyjen alkoholimäärien kautta. Yksi annos tarkoittaa 12 g puhdasta alkoholia. Tämän määrän alkoholia saa, jos juo esimerkiksi 0,33 l keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl viinaa.

Maksa-arvot alkavat suurentua, kun terve, työikäinen nainen käyttää alkoholia säännöllisesti 7 annosta viikossa. Miehellä vastaava luku on 14 annosta viikossa. Tätä pienempi säännöllinen käyttömäärä on vähäisen riskin käyttöä.

Suuren riskin alkoholinkäyttöä on naisilla 12–16 annosta ja miehillä 23–24 viikossa. Tämän rajan ylittävä käyttö lisää merkittävästi alkoholiin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta.

Vaikka viikkotasolla juomismäärä ei ylittäisi riskitasoja, myös kertakäytön määrillä on väliä.

Vaikka viikkotasolla juomismäärä ei ylittäisi riskitasoja, myös kertakäytön määrillä on väliä. Humalahakuinen juominen, yli 5–6 annosta kerralla, lisää esimerkiksi tapaturmien riskiä.

Miltä juomisen vähentäminen tuntuu?

On hyvä muistaa, että vähäisenkään riskin raja ei ole turvaraja. Alkoholinkäyttö on täysin riskitöntä vain silloin, kun käyttöä ei ole. Kaikille sopivia alkoholinkäytön riskirajoja ei voi määrittää.

Esimerkiksi raskaana olevien ja alaikäisten ei pidä käyttää alkoholia ollenkaan. Vanhuksille tai pitkäaikaissairauksia poteville alkoholi aiheuttaa terveysriskin vähäisemmälläkin käytöllä. Päihderiippuvaisen tai riippuvuudesta toipuvan on yleensä syytä olla käyttämättä lainkaan alkoholia.

Voinko juhlistaa loman alkua muullakin kuin kuohuviinillä tai kossupullolla? Jos kuitenkin otan lasillisen, niin meneekö saman tien koko pullo?

Juomismäärien ohessa voi pohtia sitä, pystyykö olemaan erossa alkoholista ja mitä tuntemuksia se herättää. Voinko juhlistaa loman alkua muullakin kuin kuohuviinillä tai kossupullolla? Jos kuitenkin otan lasillisen, niin meneekö saman tien koko pullo?

Osaanko rentoutua rankan päivän jälkeen muutenkin kuin korkkaamalla pullon? Voinko juhlia selvin päin, vaikka muut joisivat? Menevätkö maanantait tai loman jälkeiset arkipäivät juomisesta palautumiseen?

Alkoholiongelmaan kannattaa hakea apua ajoissa

Oman alkoholinkäytön arvioimisen apuna voi käyttää myös AUDIT-kyselyä. Naisilla riskikäytön raja on 6 pistettä ja miehillä 8 pistettä. Jos raja ylittyy, kannattaa pohtia, millaisilla toimilla voisi saada pisteet jatkossa alhaisemmiksi ja miten nämä toimet voi toteuttaa.

Terveysriskien lisäksi omaa alkoholinkäyttöä voi tarkastella sosiaalisten haittojen kautta. Jos juominen aiheuttaa jatkuvia riitoja tai työt kärsivät krapulapäivien vuoksi, ongelma on olemassa. Suomessa on totuttu ottamaan alkoholia niin iloon kuin suruun, joten lähipiirillekin kynnys huolen esiin tuomiseen voi olla korkea. Siksi läheisen varovastikin puheeksi ottamaa huolta kannattaa kuunnella.

Alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia on helpointa hoitaa ajoissa, mutta keinoja ja toivoa on aina.

Jos oma tai läheisen alkoholinkäyttö huolestuttaa, apua saa A-klinikalta, terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia on helpointa hoitaa ajoissa, mutta keinoja ja toivoa on aina. Alkoholiriippuvuus ei ole häpeä, vaan yleinen sairaus, jota voidaan hoitaa.

Image
Margareeta Häkkinen

 

Margareeta Häkkinen on A-klinikka Oy:n Päihdesairaalan ylilääkäri. Lisäksi hän työskentelee THL:n ylilääkärinä.

Katso myös